15.07.2019
8.7.2019
Patenttiasiamies Krister Karlsson on kemisti, joka nauttii eniten asiakastyöstä. Vaikka markkinaoikeuden teknisen tuomarin hyppysissä oli koko patenttimaailma, asiakaslähtöinen työ Kolsterilla vei hänet mennessään. Dekkareista kokenut riitelijä ei patenttiriitoja toivo löytävänsä.
Työurani on monipuolinen, mutta se sekä alkaa Kolsterilta että päättyy Kolsterille.
Ensimmäisen kerran työskentelin asiamiehenä Kolsterilla vuosina 2005–2010. Halusin kuitenkin saada laajemman kokonaiskuvan patentoinnista, keksintöjen syntymisestä ja niiden käsittelystä ennen patentointipäätöksen tekoa. Siksi päädyin ensin teollisuuteen in-house asiamieheksi ja sieltä edelleen markkinaoikeuteen tekniseksi tuomariksi ratkoman patenttiriitoja.
Markkinaoikeudessa työskentely oli mahdollisuus, johon oli iskettävä kiinni. Suomessa on vain yksi alimman asteen tuomioistuin, jossa käsitellään patentti- ja muita IPR-asioita. Teknisen tuomarin silmin näin, miten patenttimaailma rakentuu ja toimii kokonaisuudessaan.
Tekniselle tuomarille puolueettomuus on kaiken ydin. Hän ei voi asettua kenenkään kenkiin, kun taas asiamies on aina jonkun puolella. Vastakkain ovat vaikkapa patentin hakija ja patenttivirasto tai patentin haltija ja riitaantunut toinen osapuoli. Lopulta aloin kaivata markkinaoikeuden asiakeskeisyyden rinnalle patenttiasiamiestyön asiakaslähtöisyyttä. Marraskuussa 2018 palasin asiamieheksi Kolsterille.
”Toimin tutorina ja sparraajana”
IPR-alalle päädyin sattumalta. Åbo Akademista kemistiksi valmistuttuani tarvitsin töitä, ja Kolster sattui hakemaan kemistiä lehti-ilmoituksella. En tiennyt patenttimaailmasta juuri mitään, mutta tartuin mahdollisuuteen.
IPR-ala on kiehtova yhdistelmä juridiikkaa, teknistä osaamista ja vuorovaikutusta. Lainsäädäntö antaa raamit toiminnalle, ja saan yhdistää työhön osaamistani kemian alalta. Työ lähtee kuitenkin asiakkaan tarpeista, joten olennaista on asiakkaiden kanssa neuvottelu heille parhaista toimintatavoista.
Patenttihakemusten teon ja hakemusten käsittelyn lisäksi toimin tutorina nuoremmille kollegoilleni. Heillä on valtavasti teknistä osaamista, muttei välttämättä yhtä paljon käytännön kokemusta patenttimaailmasta. Sparrailen myös asiakkaita, joilla ei ole aiempaa kokemusta patentoinnista: mitä kannattaa patentoida, millä tavalla, milloin ja millaista reittiä.
Orgaaninen kemia on lähinnä sydäntäni, mutta toinen vahvuuteni on asiakkaan tarpeiden tunnistamisessa. Jos ei ole tottunut miettimään toimintaansa patenttien kautta, ei välttämättä tunnista, millaisia mahdollisuuksia on patenttien hyödyntämiseen, miten suojaus kannattaa tehdä ja milloin. Näissä asioissa minulla on paljon annettavaa asiakkaalle, teknologiasta riippumatta.
”Kemian alan tuotekehitys vie vuosikymmeniä”
Kemian alan erityispiirre on sen vaatima huomattava pitkäjänteisyys. Voit kehittää valtavan hienon keksinnön, vaikkapa uuden diagnostisen menetelmän, jolla mitata verensokeria. Ennen kuin keksintöä voidaan todentaa, edelleen kehittää ja testata, on yleensä haettava erilaisia viranomaislupia. Keksinnön testaaminen käytännössä vie usein monta vuotta.
Myös tuotteistaminen on hitaampaa kuin muilla aloilla. Kemian alan keksintöjä ei voi yhtäkkiä vain alkaa myydä apteekeissa. Esimerkiksi uuden lumilapion syntyprosessi idean keksimisestä valmiiseen myytävään tuotteeseen on huomattavasti lyhyempi. ICT-puolella taas tuotteen koko elinkaari voi olla viisi vuotta. Kemian alalla kuluu kymmenitä vuosia ennen kuin edetään ensimmäisestä ideasta toimivaan tuotteeseen.
Juridinen ja tekninen osaaminen sekä asiakastyö tukevat toisiaan. Tietotaitoa on oltava tarpeeksi, sillä asiamiehen työn perustana on substanssiosaaminen. Asiakastyössä ei kuitenkaan voi tehdä kompromisseja. On ymmärrettävä asiakkaan tarpeita, osattava kuunnella ja keskustella vaihtoehdoista ja etenemisestä patenttien kanssa. Kun pohjalla on riittävästi tietoa, asiakkaan voi kohdata rentona. Riittävä juridinen ja tekninen osaaminen antavat mahdollisuuden keskittyä vuorovaikutukseen ja olla aidosti läsnä tilanteessa.
”Patenttiriita on valtava investointi”
Patentti on kielto-oikeus. Patentin hyödyntäminen voikin tarkoittaa lisensoinnin ja muun kaupallistamisen lisäksi myös riidan aloittamista. Aluksi on pohdittava, mitä mahdollisella riidalla haluaa saavuttaa ja mikä on tavoiteltu päämäärä pitkällä aikavälillä. Sen jälkeen on pohdittava eri keinoja saavuttaa haluamansa: onko sopivin keino neuvottelu, ristiinlisensointi, mahdollisen riitaosapuolen toiminnan hiljainen seuraaminen vai lähdetäänkö tuomioistuimeen riitelemään.
Markkinaoikeudessa seurasin patenttiriitoja tuomarin näkökulmasta. Patenttiriidoissa annetaan tuomioistuimen päätettäväksi, kenellä loppujen lopuksi on oikeudet ja millaiset ne ovat. Tuomarina opin, millaisista asioista kannattaa riidellä. Riidan aloittaessaan joutuu aina puolustuskannalle. Kotiläksyt on siksi tehtävä huolellisesti: on oltava oikeuksia, joita haluaa puolustaa, tiedettävä mitä omistaa ja miten sitä hyödyntää. Riidan voittamisesta on myös saatava jotain konkreettista hyötyä, sillä riitely on kallista. Se on investointi siinä missä patentointi ylipäätään. Riitely riitelyn takia ei siis kannata.
Harvemmin riitaa kuitenkaan aloitetaan kanteen nostamisella. Sen sijaan osapuolet voivat pohtia keskenään, voivatko he jollain tapaa hyötyä tilanteesta tai päätyä sopimukseen. Jos hyötyefektiä ei ole, on löydettävä keino varmistaa, ettei omaa patenttia hyödynnetä tai loukata ilman lupaa. Varsinainen kanne on siihen yksi keino.
”IPR-valveutuneisuus on trendi”
Aloittaessani alalla 15 vuotta sitten patentointi ei Suomessa ollut kemian puolella kovin suurta. Nykyään IPR huomioidaan yhä aiemmassa yritystoiminnan vaiheessa, ja yrityksillä on paljon kysymyksiä patentoinnista. Moni on varmasti kuullut Applen ja Nokian isoista IPR-riidoista tai tietää, että nykypäivänä Nokia elää periaatteessa täysin IPR:stä. Tavaramerkkejäkin näkee entistä enemmän katukuvassa. Kun tieto ja ymmärrys IPR-asioista kasvavat, vanhoja toimintamalleja ja käsityksiä haastetaan aiempaa enemmän. Samalla kollektiivinen IPR-osaaminen kasvaa.
Suomi ei riitä bio- ja kemian alan yrityksille. Kansainvälistyminen toimii kuitenkin kahteen suuntaan: suomalaisyritykset menevät ulkomaille, mutta sieltä tullaan myös tänne. Silloin IPR-suojan merkitys kasvaa. On oltava entistä tarkemmin perillä sekä omasta suojasta että siitä, miten ulkomaiset yritykset toimivat IPR:n suhteen. Kiinan markkinoihin erikoistunut Kolster China Desk on hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon IPR-mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla on tutkittavana.
”Ei patenttiriitoja vapaa-ajalla”
Olen aloitteleva mökkeilijä, mutta mökkeilyihanne on vielä kaukana. Mökillä näkee helposti vain tehtävälistan: jos nurmikkoa ja pensaita ei siisti jatkuvasti, ympäröivä metsä valtaa koko pihan. Vasara pysyy hädin tuskin kädessäni, ja hyttysiä ja itikoita on kaikkialla.
Opettelen kuitenkin viihtymään, sillä rauha on mökillä omaa luokkaansa. En halua sinne moderneja härpäkkeitä, kuten televisiota tai nettiä. Sähköt löytyvät, mutta vesi tulee sisään kantamalla.
Musiikki on tehokas tapa sulkeutua omaan kuplaan. Nuorena soitin kitaraa, ja sen taidon haluaisin elvyttää. Suosikkiajanvietteeni on kuitenkin lukeminen. Yuval Noah Hararin Sapiens – ihmisen lyhyt historia -teosta suosittelen kaikille. Dekkaripuolella taas Jens Lapidus on loistava kirjoittaja. Juristina hän kertoo vakuuttavasti muun muassa oikeudenkäynneistä. Patenttiriitoja ei vielä ole tullut vastaan, mutta ehkä ihan hyvä niin.
Kiinnostaako sinua ura Kolsterilla?
Krister Karlsson
krister.karlsson@kolster.fi
044 236 5676
