25.10.2018
Patenttiasiamies Marjut Honkasalo vaikuttaa IPR-alan tulevaisuuteen eurooppalaisissa järjestöissä. Patentoijana hänellä on avaimet monen eri alan tuotteiden ja palvelujen suojaamiseen.
Olen luonteeltani perusutelias ja haluan oppia maailmasta koko ajan lisää. Asiakkaidemme ansiosta olenkin koko ajan tietoinen siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Heiltähän ne keksinnöt ja innovaatiot tulevat.
Pidän siitä, että olen työssäni jatkuvasti uuden äärellä ja pystyn yhdistämään siihen osaamiseni patentoinnista. Yksi esimerkki kiehtovasta työtehtävästä on lääketieteellinen keksintö, jonka edistämisessä tarvitaan biokemian, lääketieteen, ICT:n ja patentoinnin asiantuntemusta. Tehtävä onnistuu vain tiimin hyvällä yhteistyöllä.
Tulin tänne Kolsterille tekemään tietoliikenteen patentointeja vuosituhannen lopussa, kun siirryttiin 2G-teknologiasta 3G:hen.
Siihen aikaan puhelinvastaajaan tulleeseen viestiin sai tekstiviesti-ilmoituksen niin kuin nytkin – mutta kun vastaajaviestejä tuli useampia, jokaisesta tuli eri tekstiviesti. Patentoimme ratkaisun, jossa tekstiviestejä tuli vain yksi riippumatta siitä, montako viestiä puhelinvastaajaan oli jätetty.
Nykypäivänä tämäntyyppinen patentointi on entistä abstraktimpaa ja mutkikkaampaa jo siksi, että tallennamme viestimme pilveen emmekä tekstiviestipalvelimiin.
ICT:ssä on myös paljon harmaata vyöhykettä, johon liittyvistä patenteista ei pysty varmasti arvaamaan etukäteen, meneekö patentti läpi vai ei. Esineiden internet eli IoT on laajentanut tätä ICT-alan ongelmaa muille tekniikan aloille. Patenteista on myös tullut taloudellisesti entistä merkittävämpiä, joten patentointiehtoja on Euroopassa täsmennetty ja tiukennettu. Toisaalta esimerkiksi Kiina on samaan aikaan vapauttanut ohjelmistopatentoinnin vaatimuksiaan sallimalla aiemmin kiellettyjä tuotevaatimuksia, joissa tuotteena oli ohjelmisto.
Yksi osa työtäni on pysytellä jatkuvasti ajan tasalla IPR-tulkinnoista sekä esimerkiksi siitä, mikä kulloinkin luokitellaan keksinnöissä tekniseksi ja mikä ei tai mikä voidaan katsoa abstraktiksi. Olisi myös hyvä pystyä ennustamaan tulevaisuutta! Vaikka Euroopan patenttivirasto EPO yrittää olla ennakoiva, tänään kirjoitettu hakemus saattaa olla siellä tutkittavana vasta parin vuoden päästä – ja silloin on jokin tulkinta saattanut muuttua nykyisestä.
Toimin aktiivisesti kansainvälisissä patenttijärjestöissä. Edustan Suomea Euroopan Patentti-instituutissa epissä ja kuulun EPOn patentointikäytäntöjä käsittelevään komiteaan (European Patent Praxis Committee) sekä neuvoa-antavaan komiteaan.
EPO järjesti vastikään konferenssin, jossa pohdimme, mitä tapahtuu, kun tekoäly alkaa itse tehdä keksintöjä. Kuka silloin nimetään keksijäksi? Tai kuinka tekoälyä hyödyntävät keksinnöt saadaan suojattua järkevästi? Entä miten arvioidaan, onko tekoälyn keksintö keksinnöllinen vai ei? Nämä ovat todella kiinnostavia kysymyksiä, joihin meillä ei vielä ole vastauksia.
Ammattini sentään on ainakin joltain osin tekoälysuojattua. Tekoäly kun perustuu siihen tietoon, joka on käytettävissä. Patentoinnissa keskitymme siihen uuteen, jota ei vielä ole.
Muistan, kun olin ensimmäisessä työpaikassani Lohja Oy:llä ja vastasin puhelimeen omalla nimelläni. Langan päässä ollut mieshenkilö sanoi, että minä kyllä pyysin jotain asiantuntijaa enkä sihteeriä. Vastasin kohteliaasti, että minä olen tällä hetkellä se paras asiantuntija, joten mitäs jos kokeiltaisiin. Osasin neuvoa mieshenkilöä harkkoseinän muuraamisessa sen verran vakuuttavasti, että hän tarjoutui ostamaan minulle lottokupongin kiitokseksi – ja pyytääkseen anteeksi sitä, että epäili osaamistani.
Olen tottunut työskentelemään miesvaltaisella alalla opiskeluajoistani lähtien. Kun opiskelin Teknillisessä korkeakoulussa Espoon Otaniemessä ensin rakennusalaa, sataa poikaa kohti oli kahdeksan tyttöä. Myöhemmin opiskelin vielä tietoliikennettä ja ohjelmointia.
Rakennuspuolen tutkintoni tein betonitekniikasta. Olikin melkoinen yllätys, kun pääsin äskettäin patentoimaan taiteilija Renata Jakowleffin muotobetonikeksintöä. Ajattelin mielessäni, että voiko tämä olla totta. Pääsin hyödyntämään osaamistani monipuolisesti ja yksi ympyrä tavallaan sulkeutui.
Euroopan IP-ympäristö kehittyy kohisten, eikä Kiinan merkittävää vaikutusta muutoksiin voi ohittaa. Ajankohtaisia avainteemoja ovat myös strateginen yhteistyö Euroopan patenttivirasto EPO:n ja Kiinan välillä, sekä EPO:n hakemusprosessin uudistuminen. Marjut Honkasalo kertoo, kuinka nämä muutokset näkyvät käytännössä ja mitä ne merkitsevät erityisesti suomalaisyrityksille.
Marjut Honkasalo
marjut.honkasalo@kolster.fi
050 5242413