29.7.2019
Eurooppatavaramerkkiasiamies Kristiina Kaislistolle asiakkaan luottamus on kultajyvä, joka on ansaittava vuorovaikutuksella ja ammattiosaamisella. Valmiita asiamiehiä ei putkahda kouluista, vaan ammattilaiseksi kasvatetaan.
Tulin sattumalta kesätöihin Kolsterin tavaramerkkiyksikköön vuonna 1990. Silloinen yrityksen pääomistaja Björn Kolster pyysi minua käymään graduni valmistuttua, josko minulle sitten ’löytyisi jotain’. Hän tarjosikin muutamaa eri pestiä, joista kieltäydyin. ’Kokeillaan tätä asiamieshommaa’, hän sanoi viimein. Ei hän ole kertonut, milloin kokeilu päättyy. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin kokeilemme edelleen.
Olen ollut tavaramerkkiasiamiehenä Kolsterilla vuodesta 1991. En aloittaessani tiennyt koko alasta mitään, sillä filosofian maisterina pääaineeni yliopistossa olivat ruotsin ja saksan kieli. Kolsterin suurten saksalaisten asiakasyritysten Bayer ja Henkel kirjeenvaihtokielenä oli saksa ja Kolsterille tarvittiin kielitaitoisia ihmisiä.
Minulla ei ole koskaan ollut tarvetta vaihtaa työpaikkaa. Arvostan perheyrityksen humaaneja arvoja. Kolsterilla on loistava tiimi ja upeita ihmisiä. Voin luottaa heidän ammattitaitoonsa tilanteessa kuin tilanteessa.
Kiehtovaa työssäni on se, että aikaansa on seurattava tiiviisti ja oltava koko ajan kartalla sekä asiakasyritysten liiketoiminnasta että koko IPR-alan tapahtumista. Jatkuva tutkiminen ja oppiminen inspiroivat.
Alallamme ajatellaan turhan usein, että tietty osaamisen taso on itsestäänselvyys. Oman ammattitaidon näyttämisessä ollaan välillä liian ujoja, mutta senhän nimenomaan täytyy näkyä ja tuntua! Ammattitaito näkyy esimerkiksi kokemuksena ja varmuutena. Tärisevä tai takelteleva tavaramerkkiasiamies ei vakuuta. Myös oma persoona on uskallettava laittaa peliin. Kukaan ei halua toimia monotonisen robotin kanssa, vaikka kyseinen henkilö olisi miten pätevä hyvänsä.
Työni pohjana ovat tavaramerkkilainsäädäntö ja EU-direktiivit, mutta tärkeintä on käytäntö. Oikealla asenteella voi omaksua mitä tahansa tietoa, mutta lakien käytäntöön soveltamista ei voi oppia kirjoista. Björn Kolsterilla oli tapana sanoa, että asiamiehet eivät tule yliopistoista – heidät kasvatetaan. Tuoreen tavaramerkkiasiamiehen ensimmäisen kahden työvuoden aikana näkee, pystyykö hän hallitsemaan IPR-kentän ja oman osaamisalueensa riittävän hyvin, toimimaan asiakasrajapinnassa ja hallitsemaan isoja asiakkuuksia. Hyvien asiamiesten löytäminen on hankalaa, sillä kaiken on loksahdettava kohdalleen. Siksi asiamiehet, joilla on pitkä kokemus alalta, ovat kullanarvoisia.
Digitalisaatio vie tulevaisuudessa rutiinitöitä tältäkin alalta, mutta ihmisten keskinäistä kontaktia ei korvaa mikään teknologia. Asiakkaiden kanssa toimiminen onkin yksi tärkeimmistä tavaramerkkiasiamiehen taidoista. Se tarkoittaa vuorovaikutustaitojen lisäksi avarakatseisuutta sekä sitä, että ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja auttaa sen kehitystä. Asiakkailla on monesti myös IPR-tarpeita, joita he eivät itse osaa pukea sanoiksi.
Työni on käytännössä yhteydenpitoa asiakkaisiin erilaisissa tavaramerkkiasioissa. IPR-yritykset on yleensä merkittyinä tavaramerkkirekisteriin, joten paikalliset virastot hoitavat kaiken kirjeenvaihdon meidän kauttamme. Viranomainen ilmoittaa meille vaikkapa miksi TM ei täytä lain vaatimusta rekisteröitävyydestä ja me pureskelemme ne oikeaan muotoon asiakasta varten ja kerromme suosituksemme miten saamme merkin rekisteriin. On väännettävä IPR:stä rautalankaa eli esitettävä asiat ymmärrettävässä muodossa asiakkaalle. Esimerkiksi keväällä astui voimaan uusi tavaramerkkilaki Suomessa, joten kerron asiakkailleni, mitä kaikkea se tarkoittaa heidän kannaltaan ja miten he voivat hyötyä siitä. Teen myös vastineita, uusia tavaramerkkihakemuksia, väitteitä, ennakkotutkimuksia ja konsultoin yleisesti IPR-asioissa.
Jotta asiakas saa parhaan palvelun,asiakuutta ja asiakkaan IPR:ää on hoidettava kokonaisuutena. Kun asiakas keskittää kaiken IPR:n meille, hallitsemme patentti- ja tavaramerkkiasioita, verkkotunnuksia, mallioikeusasioita ja kaikkiin näihin liittyviä lakiasioita kokonaisuutena sujuvasti ja minimikustannuksin.
Asiakkaan luottamus on kultajyvä, joka on ansaittava. Hänet on vakuutettava siitä, että olen oikea ihminen auttamaan. Hän ei missään tilanteessa saa epäröidä ottaa minuun yhteyttä . Luottamus näkyykin siinä, että asiakas uskaltaa kysyä mitä tahansa – silläkin uhalla, ettei kyseinen asia lopulta ehkä liitykään tavaramerkkeihin tai IPR:ään. Jos minä en osaa auttaa, tiedän kollegan, joka osaa.
Tämä on ehdottomasti tiimityötä. Ei ole ihmistä, joka pystyy hoitamaan kaikki asiakkaan IPR-tarpeet yksin. Sen sijaan on hyviä tiimejä, kuten meillä Kolsterilla. On loistavaa työskennellä yrityksessä, jossa kollegat ovat oman alueensa erityisasiantuntijoita. Oma osaamiseni liittyy vain tiettyihin tavaramerkkimaailman asioihin, mutta tiedän aina, kuka on paras asiantuntija auttamaan esimerkiksi legal- tai patenttiasioissa. Yhdessä muodostamme täydellisen IPR-paketin.
Kaikki ei aina mene putkeen, vaan eteen tulee yllättäviä tilanteita ja virheitäkin sattuu. Siksi asiakkaalle on tarjottava konkreettisia vaihtoehtoja, joista valita. Asiamies ei saa joutua tilanteeseen, jossa seinä tulee vastaan eikä ulospääsyä ole.
Vuonna 1991 Suomessa jätettiin huomattavasti nykyistä enemmän kansallisia tavaramerkkihakemuksia. Tänä päivänä ne ovat kansainvälisiä ja EU-hakemuksia. Skaala on entistä laajempi: ennen ulkomaille halusivat lähinnä isot yritykset, joilla oli siihen vaadittavat resurssit. Nyt yhä pienemmät yritykset pyrkivät suoraan kansainvälistymään. Ei ole epätavallista saada asiakkaalta puhelu tavaramerkistä, jonka se haluaa rekisteröidä heti maailmanlaajuisesti.
Kansainvälinen kunnianhimo on hyvä asia, sillä siten Suomi kasvaa ja saamme bruttokansantuotteen nousuun. Olemme pääsemässä irti turhasta vaatimattomuudesta, jonka mukaan ei edes kannata ajatella isosti, kunhan vain täällä kaikessa hiljaisuudessa puuhastelemme. Omaa IPR:ää myös puolustetaan entistä enemmän ja sen huomiointi ja hyödyntäminen on nykyään menestymisen edellytys. Esimerkiksi start-upeilla on rahoitusta hakiessaan oltava olemassa jonkinlainen IPR-suunnitelma ja tavaramerkkisuoja.
Kun IPR-tietoisuus kasvaa, myös asiakkaiden vaatimukset kovenevat. Moni odottaa meidän sopeuttavan tekniset järjestelmämme yrityksensä systeemeihin tai tapoihin toimia. Esimerkiksi usealla amerikkalaisella asiakasyrityksellämme on oma laskutusjärjestelmänsä. Jotta voimme laskuttaa niitä, meidän on mukautettava omat tietojärjestelmämme vastaamaan heidän järjestelmiään. Se vaatii meiltäkin paljon resursseja ja tietotaitoa.
Vapaa-aikaani vietän paljon mökillä Itä-Uudellamaalla. Sukuni vanha paikka on ikuinen työmaa: kun yksi osa saadaan kuntoon, toinen jo romahtaa. Mökkeily on kuitenkin vain kesäharrastus. Talvisin jätän aivot narikkaan kutomalla villasukkia. Kun kaikkien sukulaisten ja ystävien sukkavarastot ovat täynnä jo alkusyksystä, siirryn tehtailemaan office-villasukkia. Kolsterilla yksi jos toinenkin tepastelee Kristiinan villasukissa. Kollegani Heikin isoja sukkia tein muutaman viikon, mutta pienemmät sukat voivat valmistua jopa kahdessa illassa. En ole erityisen hyvä neuloja, mutta aivot lepäävät, kun sormet tekevät jotain muuta.
Kiinnostaako sinua ura Kolsterilla?
Kristiina Kaislisto
kristiina.kaislisto@kolster.fi
050 524 2416