05.06.2024
Kuka muistaa hetekan? Aika moni, sillä hittituotteeksi muodostuneen huonekalun tuotantomäärät liikkuivat kahdessa miljoonassa kappaleessa.
Teräsrakenteinen sohvasänky heteka on ollut osa kahden sukupolven elämää ja lähes jokaisen kodin vakiovaruste 1960-luvulla. Ensimmäisen kerran sängyn rakennetta koskeva patentti myönnettiin Heteka Oy:lle kuitenkin jo vuonna 1937.
Hetekasta tuli niin suosittu, että siitä vakiintui koko sänkytyypin kutsumanimi. Kolsterin Partner, European Patent Attorney Tapio Äkräs kertoo tarkemmin suositun sängyn vaiheikkaasta historiasta.
Mistä keksinnössä oli kyse?
”Kyseessä oli heteka-nimellä tunnettu teräsrakenteinen sohvasänky, joka levitettiin öisin kahden hengen vuoteeksi. Toisen vuodeosan pystyi työntämään rullien varassa toisen vuodeosan sisään tilan säästämiseksi.”
Kuka hetekan keksi?
”Hetekaa pidetään suomalaisen Helsingin Teräshuonekalutehtaan keksintönä, ja sängyn nimi on lyhennelmä yrityksen nimestä. Rautasänkyjä on valmistettu Suomessa jo 1890-luvulta saakka, ja vanhin tehdas oli 1891 perustettu Suomen Rautasänkytehdas Oy. Rautasängyt olivat suosittuja erityisesti sairaala- ja kasarmikäytössä, mutta myös kotiin oli tarjolla sopivia malleja. Ensimmäisiä hetekatyyppisiä leposohvia alkoi ilmestyä suomalaisiin mainoksiin 1930-alkupuolella eri valmistajilta. Tuotteet olivat lähes identtisiä, joten on vaikea selvittää, kuka kehitti rakenteen ensimmäisenä.”
Milloin keksintöön haettiin patentti?
”Rautasänkyihin oli 1900-luvun alkupuolella haettu lukuisia patentteja. Usein myös hetekamainoksissa puhuttiin patentoiduista sängyistä, mutta ilmeisesti kyse oli patenttihakemuksista. Varsinaiset hetekapatentit koskivat sängyn yksityiskohtia. Ensimmäinen, patentti numero 17493, myönnettiin Heteka Oy:lle vuonna 1937, ja se koski sängyn rakennetta. Hakemus oli jätetty jo helmikuussa 1935. Patentti koski sängyn siirrettävää, rullien varassa liikkuvaa osaa, joka liikkui toisen osan alle päiväasennossa. Yöasennossa se taas asettui tukevasti jalkojen varaan. Tätä rakennetta mainostettiin 12-jalkaisena Heteka 37 -sänkynä. 1950-luvulla Heteka Oy haki vielä useita patentteja sängyn rakenteelle. Siitä ei ole tietoa, että hetekalle olisi haettu patenttia Suomen rajojen ulkopuolella.
Vuonna 1938 myönnettiin Suomen Rautasänkytehdas Oy:lle patentti numero 18274. Patentti koski siirrettävän osan nostamiseen ja laskemiseen käytettäviä vipuja. Patentteja myönnettiin tuohon aikaan 500–600 kappaletta vuosittain, joista suomalaisille hakijoille vain 30–60 eli noin 10 prosenttia koko määrästä. Patenteissa viitattiin vielä Suomen autonomian ajan patenttiasetukseen vuodelta 1898. Ensimmäinen itsenäisen Suomen patenttilaki annettiin vuonna 1943.”
Ovatko hetekan IPR-oikeudet vielä voimassa?
”Helsingin Teräshuonekalutehdas varmisti oikeutensa Heteka-tuotenimeen rekisteröimällä tavaramerkin T193300524 vuonna 1933. Tavaramerkki on edelleen voimassa. Myös yhtiön nimeksi tuli Heteka Oy. Tuotemerkkinsä ja ilmeisen aggressiivisen mainonnan avulla Heteka Oy valtasi näkyvän aseman, niin että heteka muodostui koko sänkytyypin kutsumanimeksi.”
Heteka löytyi lähes jokaisesta kodista. Mikä oli suosion salaisuus?
”Voimme varmasti kutsua hittituotteeksi huonekalua, jonka tuotantomäärä liikkui jopa kahdessa miljoonassa kappaleessa. Hetekoita oli 1960-luvun alussa lähes jokaisessa suomalaiskodissa. Tuotantomäärät olivat valtavia, kun otetaan huomioon, että kyseessä oli kuitenkin raskas metallinen huonekalu. On myös harvinaista, että yksittäinen tuote saa näin ison markkinaosuuden. Ilmeisesti se oli erittäin käyttökelpoinen pieniin suomalaisiin asuntoihin ja myös sen yksinkertainen funktionaalinen tyyli sopi suomalaiseen makuun. Kun hetekat tulivat markkinoille, monilapsinen perhe saattoi asua yhdessä huoneessa. Kun hetekoiden markkinat hiipuivat, suomalaiset asuivat jo väljemmin.”
KUVA: Hetekan messuosasto vuodelta 1937. CC BY 4.0 / Taideteollinen korkeakoulu
Kolsterin ensimmäinen patentti palveli paperiteollisuutta.
Samana vuonna 1874 alkoi myös Suomen vanhimman IPR-alan yrityksen tarina. Esittelemme Kolsterin 150. juhlavuoden kunniaksi kiinnostavia suomalaisia keksintöjä tai patentteja.
Artikkelia on päivitetty viimeksi 7.6.2024. Se on alun perin julkaistu 27.2.2019.
