27.11.2019
27.11.2019
Oululainen Pekka Ristikaarto vaihtoi yli kymmenen vuotta Nokialla kestäneet suunnittelijan ja asiantuntijan työt patenttiasiamiehen ammattiin. Nyt takana on kaksi vuotta ja parikymmentä patenttihakemusta, ja hän hyödyntää kaikkea aiemmin oppimaansa nykyisessä tehtävässään.
Pekka Ristikaarto ei säikähtänyt, kun tuleva kollega iski työhaastattelussa pöydälle Euroopan patenttilaki -kirjajärkäleen ja totesi, että tämä pitäisi osata. Konetekniikan insinööri ja tuotantotalouden diplomi-insinööri oli huomannut, että tietoliikennealan kansainväliset tuotekehitys- ja ylläpitotehtävät Nokialla olivat tulleet liiankin tutuiksi. Hän hakeutui itselleen ennalta tuntemattomaan tehtävään Kolsterin Oulun toimistoon.
– Hyppy muita neuvovan asiantuntijan roolista uuden alan aloittelijaksi oli todella suuri. Immateriaalialalla on ihan oma kielensäkin, Ristikaarto toteaa.
Alalle tulijoille hänellä on monta hyvää neuvoa, joista rohkea kyseleminen on tärkeimpiä.
– Olennaista on olla itse aktiivinen, ja kyseleminen on kaiken oppimisen perusta. Hyvä tutorointi on kaltaiselleni alanvaihtajalle elinehto. Pitää myös hyväksyä se, että oppimiskäyrä on pitkä ja loiva, sanoo Ristikaarto, joka suorittaa parhaillaan eurooppapatenttiasiamiehen tutkintoon tähtääviä koulutuksia.
Ennakkouutuustutkimus kannattaa
Ristikaarto on jo ehtinyt tutustua laajaan keksintökirjoon pahvilaatikoista moottorikelkkoihin, keilahallilaitteisiin ja metsäkoneisiin.
– Nostan hattua kollegoilleni, jotka ovat ottaneet minut mukaan hyvin erilaisiin hankkeisiin. Olen päässyt patenttihakemusten lisäksi tekemään toimintavapausselvityksiä, uutuustutkimuksia ja muita analyysejä, joita tällä alalla tehdään.
Ennakkouutuustutkimus tehdään, kun asiakas haluaa suojata ideansa patentilla eikä tiedetä, onko idea keksitty jo aiemmin.
– Uutuustutkimuksen hinta on vain osa patenttihakemuksen hinnasta, ja sen ansiosta voi säästää paljon rahaa. Siinä voi selvitä, että joku on keksinyt saman aiemmin – tai, että keksintöä kannattaa vähän muovata, jotta se erottuu aiemmin keksittyä. Teen tutkimuksen käymällä erilaisilla työkaluilla läpi kansainvälisiä patenttitietokantoja eli valtavan määrän dataa.
Näin keksintö voi myös jalostua
Vaikka moni asiakas on itsevarma keksintönsä ainutlaatuisuudesta, ennakkouutuustutkimus voi todistaa toista. Osa patenttitietokantahauista päätyykin keksinnön täystyrmäykseen.
– Tein ennakkouutuustutkimusta asiakkaalle, joka tunsi alansa hyvin ja oli varma, että hänen keksintönsä on täysin uusi ja ainutlaatuinen. Patenttitietokantojen koreankielisestä julkaisusta selvisi, että tuo keksintö onkin tehty jo vuosia sitten Etelä-Koreassa. Sitä ei kuitenkaan ollut patentoitu. Mutta koska se käsitti samanlaisen ratkaisun kuin suomalaiskeksijän keksintö oli ja se oli julkistettu, keksintöä ei voinut patentoida.
Tässä kohtaa Ristikaarron aiemmasta työkokemuksesta oli melkoisesti hyötyä.
– Pystyin elektromekaanisen suunnittelutaustani ansiosta miettimään, millainen asiakkaan keksimän laitteen pitäisi olla, jotta se saadaan patentoitua. Sitä kehitettiin edelleen ja saatiin aikaan alkuperäistä selkeästi parempi innovaatio. Sain hyödynnettyä suunnittelijakokemustani ja keksintö jatkojalostui, vaikka asiakas tuli hakemaan patentointiapua.
Työhön tuo mukavaa vaihtelua se, että jokainen asiakas ja innovaatio on erilainen.
– On tärkeää ottaa avoimesti vastaan toimeksiantoja tekniikan eri sovellusalueilta eikä vain omalta vahvimmalta osaamisalueelta. Näin oppii parhaiten uutta.
Patenttivaatimus on tekemisen ytimessä
Patenttihakemuksen rakenteen ja laatimisen oppii Ristikaarron mukaan ymmärtämään noin vuodessa. Patentinsuojapiirin määrittävien patenttivaatimusten tekemisessä riittää opettelemista pidemmäksi aikaa. Matkan varrelle on mahtunut monia perusoivalluksia, ja monta loksahdusta on vielä edessäpäin.
– Yksi alkumatkan oivallus on ollut se, että tarkoitus ei ole kuvata asiakkaan tuotetta itsenäisessä patenttivaatimuksessa mahdollisimman tarkasti. Sen sijaan patenttivaatimukset tulisi rakentaa niin, ne antavat asiakkaalle parhaan mahdollisen suojan – mutta luonnollisesti myös niin, että ne ovat viraston hyväksyttävissä.
Hän kuvailee, että ideana on kuvata asiakkaan keksintö niin yleismaailmallisesti, että se kattaa paljon muutakin kuin juuri sen keksinnön.
– Näin kilpailijoiden toiminta vaikeutuu eivätkä ne esimerkiksi pysty toteuttamaan samaa keksintöä vähän eri tavalla.
Patenttiasiamies on paljon vartijana
Ristikaarron ydinosaamista ovat erityisesti mekaaniset ja elektromekaaniset ratkaisut, kuten mekaaniset ja automatisoidut laitteistot, tuotantoautomaatio sekä valmistustekniikka.
– Pysyn lähellä tekniikkaa koko ajan, koska patentoitavat keksinnöt ovat aina teknisiä ratkaisuja. Aiemmin loppuasiakas oli melko kaukana työstäni enkä nähnyt, miten hän oikeasti hyötyi tuotteista ja ratkaisuista. Nyt saan asiakkaalta suoran palautteen, Ristikaarto toteaa.
Hän on yllättynyt siitä, miten paljon vartijana patenttiasiamies on.
– Esimerkiksi startupin koko bisnes voi olla kiinni yhdestä patenttihakemuksesta. Tärkeää on se, millaisella suojapiirillä se saa patenttinsa ja miten hakemuksen teko onnistuu. Keksinnön suojapiirin määrittelyssä yksikin sana ja sanamuoto voi ratkaista.
Onnistumiset tuovat Ristikaarron mukaan työhön rentoutta. Muuten hän rentoutuu liikunnan ja perhokalastuksen parissa. Lomat kuluvat suurelta osin Pohjois-Norjassa kalastellessa. Työtempaisuissa onnistumista edistää kunto, joka kehittyy säännöllisissä tempaus- ja työntöharjoituksissa painonnostosalilla.
Työ on myös opettanut katsomaan maailmaa uusin silmin – eikä se jätä aina rauhaan vapaa-ajallakaan.
– Jos näen vaikka kameran jalustan, saatan alkaa miettiä, mitkä ovat sen keskeiset piirteet ja miten se kannattaisi kuvata, jotta sen saisi suojattua mahdollisimman kattavasti.
Kaipaatko apua elektromekaanisten ratkaisujen patentointiin? Ota yhteyttä asiantuntijaamme.
Pekka Ristikaarto
pekka.ristikaarto@kolster.fi
050 487 1525
Lue lisää kolsterilaisten urapolkutarinoita täältä.
