Kemianteollisuus mahdollistaa bio- ja kiertotalouden ja tuottaa innovaatioita vihreän siirtymän edistämiseksi. IPR kuuluu kuvioon olennaisesti: se määrittää yritysten arvoa ja on tärkeä kilpailuvaltti, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Kemian osaaminen on nyt kysytympää kuin aikoihin, koska sillä voidaan pelastaa maailmaa, tiivistää Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto. Aalto on toisen polven kemisti, kemiantekniikan diplomi-insinööri ja väitellyt tohtoriksi kemiallisesta termodynamiikasta.
Ilmastonmuutokseen liittyvien globaalien haasteiden selättämisessä kemia on avainasemassa. Esimerkiksi vähäpäästöisen energiatuotannon edistäminen, sähköautojen akkukemikaalien kehittäminen, sekä lääke- ja huoltovarmuuskysymykset ovat ajankohtaisia. Innovatiivisen alan oma hiilineutraaliustiekartta ohjaa pienentämään teollisuuden hiilijalanjälkeä sekä suurentamaan tuotteiden loppukäyttäjien ympäristökädenjälkeä eli lisäämään myönteisiä ympäristötekoja.
”Vihreä siirtymä on keskeinen kemian alan kansainvälinen trendi – ja juuri kemia mahdollistaa bio- ja kiertotalouden. Kemian avulla aineita voidaan muuttaa toisiksi aineiksi, mikä edistää uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöä. Kemia mahdollistaa myös esimerkiksi entistä tehokkaamman jätevesien käsittelyn, ja vedenpuhdistuskemikaalien avulla taataan puhtaan veden riittävyyttä”, Aalto sanoo.
Kemianteollisuus ei ole vain suuryritysten ja prosessikemian keskittymä, vaan myös vaikkapa kosmetiikkaa, teollisuuskaasuja tai kumi- ja muovituotteita valmistavien yritysten moninainen kokonaisuus. Kansainvälisesti kasvavan alan globaali liikevaihto kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Yli puolet tuotannosta menee muille teollisuudenaloille muuttaen niidenkin toimintaa entistä ympäristöystävällisemmäksi.
IPR on myös neuvotteluvaltti
Aallon mukaan immateriaalioikeudet lisäävät kemian alalla kilpailukykyä merkittävästi.
”Yritysten arvonmääritys perustuu monelta osin aineettomaan omaisuuteen. Etenkin bioteknologian ja biolääkealan yrityksissä tämä on keskeistä. IPR myös suojaa yritysten toimintaa kilpailulta ja tuotekopioinneilta. Lisäksi yritysten koko IPR-salkku on tärkeä neuvotteluvaltti esimerkiksi patenttikiistatilanteissa. Immateriaalioikeuksilla on rahallinen arvo silloinkin, kun ne vaihtavat omistajaa.”
Esimerkiksi lääketeollisuudessa patentointi tapahtuu varhaisessa tuotekehitysvaiheessa. Lääkeinnovaation markkinoille tuominen voi kestää jopa 15 vuotta, mutta patenttisuojan saa korkeintaan 20 vuodeksi. Sen päälle voi saada lisäsuojatodistuksella enintään viisi lisävuotta.
”Näin ollen saattaa käydä niin, että innovaatio tuottaa tuloja vain kymmenen vuotta. Sinä aikana olisi maksettava satojen miljoonien ja jopa miljardin suuruiset kehittämiskulut. Kilpailu alalla on kovaa, eikä meillä ole varaa painaa lääkkeiden hintoja niin alas, ettemme saa katetuksi niiden kuluja.”
Suomi tarvitsee kasvuneuvoston
Osaaminen ja uusien ratkaisujen räätälöinti ovat Suomen etuja globaalissa kilpailussa, jossa pieni maa ei pysty kilpailemaan hinnalla. Innovointiin onkin Aallon mukaan löydettävä uusia kannustimia.
”On hienoa, että maan hallituksen keväällä asettama parlamentaarinen työryhmä tavoittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten kasvattamista neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää noin 200 miljoonan euron lisämäärärahoja joka vuosi ja on todella merkittävä tavoite.”
Pelkällä rahalla innovointi ei kohene, vaan myös sen koordinointia ja johtamista on Aallon mielestä uudistettava.
”Nykyinen pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto on muutettava kasvuneuvostoksi. Sen tulisi huolehtia, että Suomi saa tutkimuspanostuksistaan myös rahallista hyötyä. Jos keksinnöt eivät muutu kaupalliseksi innovaatioksi, ne eivät hyödytä kansantaloutta.”
Kemianteollisuus ry edistää kemian perus- ja tuoteteollisuuden toimialojen yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä Suomessa.
Tilaa uutiskirje
