18.09.2019
Hallituksen tuoreen budjettiesityksen viesti investointien vauhdittamisesta iskee Timo Helosuon mukaan juuri oikeaan saumaan, jotta suomalaisyritysten kilpailukykyä saadaan paremmaksi. Innovaatioiden kaupallistaminen, yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä yritysten ylimmän johdon IPR-osaamisen lisääminen tuovat vipuvartta yritysten menestykselle.
Jokainen yritys haluaa edistää kehittymistään ja menestymistään kaikin mahdollisin keinoin. Tästä huolimatta yksi keskeinen tapa jää jopa suurimmilta yrityksiltämme hyödyntämättä. Tämä tuli selväksi, kun Taloustutkimus tutki pyynnöstämme 200 suomalaisyrityksen johtajan asenteita ja tietoa immateriaalialasta.
Ydinviesti oli, että tietoa IPR-asioista kaivataan ja tarvitaan lisää. Se on hyvä uutinen, että yrityksissä tiedetään, mitä siellä ei tiedetä: IPR:n merkitys kyllä ymmärretään, mutta siitä ei ole riittävästi tietoa.
Tietämättömyyden hintalapun suuruus voi olla monille yllätys. Hyödyntämällä IPR:ää nykyistä tehokkaammin yritykset voisivat nimittäin saada tuotekehitykseen käyttämänsä rahat poikimaan jopa 30 prosenttia nykyistä paremmin.
”Yrityksen on esitettävä itselleen nämä kolme kysymystä”
Taloustutkimuksella teettämämme tutkimus paljastaa, että suomalainen yritysjohto ei ole tyytyväinen tapaan kaupallistaa innovaatioita. Jokaisen yrityksen onkin kysyttävä itseltään: olemmeko hyödyntäneet tuotekehityksessämme kaiken sen, minkä pystyisimme hyödyntämään? Onko tuotekehitysprosessimme edelleen se sama kuin 2000-luvun alussa vai kehitetäänkö sitä jatkuvasti? Jos teemme yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, niin olemmeko huolehtineet, että sopimuksemme ovat kunnossa?
Tutkimustulos vahvistaa myös sen, että suuressa osassa suomalaisyrityksiä ei ole tarpeeksi ammattitaitoa ja hinkua hyödyntää tuotekehitysinnovaatiota perusteellisesti. Yhtiöiden hallitusten pitäisikin tuntea tuotekehitysprosessin toimintatapa ja vaatia kaikkien kehitysvaiheiden parasta mahdollista kaupallistamista. Niin kauan kuin puuttuu tietoa, puuttuu liian paljon muutakin.
Lue kommenttini aiheesta Talouselämässä
”Keksinnöt eivät ole kilotavaraa, vaan pienien erien IPR-aarteita”
Yrityksissä on usein käynnissä monia eri tuotekehitysprojekteja samanaikaisesti. Parhaiksi todetut tulokset päätyvät tuotantoon ja osa hylätään kannattamattomina. Mitään ei kuitenkaan pitäisi hylätä tutkimatta. Jos kokonaisuus ei toimi, sen jokin osa varmasti toimii. Jokaisesta tuoteaihioistakin jokin osa saattaa olla kaupallistettavissa tuottavasti.
Tuotteen kehittämispolun varrella onkin monta mahdollista arvonluontipaikkaa – kuten muoto, brändi, jokin tekninen osa tai vaikkapa valmistustapa. Tätä ei kuitenkaan hyödynnetä läheskään riittävästi. Tuotekehitysrahat käytetään oikein vasta, kun koko prosessista ja keksinnöstä kaupallistetaan selvästi nykyistä suurempi osa.
Olennaista on koko tuotekehityspolun yksityiskohtainen analysointi. Mitään keksintöä ei pidä käsitellä vain yhtenä kokonaisuutena, vaan erilaisten innovaatioiden monipuolisena koosteena. Saamme niistä enemmän irti, kun annostelemme ne pieniin eriin.
Lue lisää: IPR-strategia tukemaan liiketoimintaasi
”Kyse on siitä, miten voimme ansaita innovaatioilla enemmän”
IPR-alan ammattilaiset pystyvät löytämään ne tuotekehityskaaren kohdat, joilla voi tehostaa kaupallistamista ja varmistaa, että keksinnöt eivät valu muualle. Kun he purkavat projektin tulokset palasiksi, selviää, mitkä ominaisuudet, toiminnot tai prosessin osat on syytä patentoida, mitkä lisensoida ja mikä kannattaa suojata tavaramerkillä tai hyödyllisyysmallilla. Siis: miten juuri tällä tuotteella tai palvelulla saadaan parempi tuotto tehdylle investoinnille.
Kun sijoitamme miljoonan tuotekehitykseen, voimme hyvin saada 15 miljoonaa takaisin, jos mietimme tarkasti kaikki mahdolliset kaupallistamiskohdat. Eikä tässä kaikki. Samalla varmistamme, että kilpailijat eivät pysty pistämään kapuloita markkinarattaisiin ja vaarantamaan investointeja. Kaiken tämän teemme niin, että se on linjassa yrityksen strategian kanssa.
”Patenttiasiamiehen luovuus on uusi tuottavuusvipu”
Me kolsterilaiset teemme töitä nyt ja yhä tiukemmin tulevaisuudessa sen eteen, että yritysten tuotekehitysinvestoinneista valuisi hukkaan paljon vähemmän kuin nyt. Myös tuotteen elinkaaren loppupäässä on hyvä miettiä, voisiko joku muu vielä valmistaa sitä kannattavasti lisenssillä esimerkiksi toisella markkinalla. Samalla alkuperäinen omistaja rikastuisi lisenssituottojen verran.
Tässä tarkastelussa patenttiasiamiehen koko luovuus otetaan käyttöön ja siitä tulee tuottavuuden kehittämisen vipu. Jotta tämä onnistuu, yrityksen kannattaa toimia näin: Pyydä paikalle IP-alan ammattilainen ja vaadi häntä nimeämään tuotekehitysprojektista 30 potentiaalista kaupallistamiskohdetta ja ehdottamaan 10 parasta kaupallistamistapaa, joita yrityksessä ei itse ole löydetty. Alan ammattilainen kertoo, missä ja mistä arvo syntyy.
”Autamme yrityksiä oppimaan ja vahvistumaan”
Myös meillä IP-alan toimijoilla on peiliin katsomisen paikka ja uuden suunnan ottamisen aika. Me emme ole osanneet riittävästi myydä osaamistamme, joka liittyy tuotekehitysprosessin kaupallistamismahdollisuuksien etsimiseen ja liiketoiminnan tukemiseen. Jos tarjoaa vain patenttien kirjoittamispalveluja, voi suosiolla jäädä odottelemaan auringonlaskua.
Meidän tehtävämme on auttaa yrityksiä oppimaan lisää IPR:stä ja sen mahdollisuuksista. Näin vahvistamme sekä omaa toimialaamme että koko elinkeinoelämää. Eikä meille riitä Suomi – niin kuin ei riitä suomalaisille yrityksillekään. Koko IPR-alan juju on kansainvälisyys ja oikeuksien myyminen muihin maihin. Me haluamme auttaa asiakkaitamme paikan päällä maailmalla, siksi Kolsterilla on jo toimisto Kiinassa ja toimintaa myös Saksassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä.
Uusien oivallusten, tiedon jakamisen ja asennemuutoksen avulla me teemme tästä nousevan auringon alan. Yhdessä.
