26.9.2019
Suvilahden Kattilahallissa poreili innostuksen henki, kun koolla oli iso joukko IPR-alan vaikuttajia. Kolsterin 145-vuotisjuhlan pääviesti kurkotti tulevaisuuteen: IPR-panostusten avulla loistavista ideoista tehdään myös kaupallisia menestyksiä.
Kolsterin viiden sukupolven mittaisen tarinan luja ydin on immateriaalioikeuksien asiantuntijuudessa. Hallituksen puheenjohtajan Kim Kolsterin avauspuheenvuoro kunnioitti edellisten sukupolvien työtä ja osoitti, että Arne Kolsterin 45 vuotta sitten pitämä 100-vuotisjuhlan puhe on edelleen käypää asiaa.
”Meillä on yhä asiakkaita maailman kaikista kolkista, ja autamme kaupallistamaan kotimaisen teollisuuden tutkimustyön hedelmiä. Perheyrityksessä on se hyvä puoli, että kaikkea ei tarvitse keksiä itse alusta alkaen”, Kim Kolster sanoi.
Juhlavieraina tilaisuudessa oli laaja kirjo pienten ja suurten yritysten edustajia sekä IPR-alan asiantuntijoita ja vaikuttajia hallinnosta ja järjestöistä. Kaukaisimmat vieraat olivat Venäjältä ja Kiinasta, joissa molemmissa Kolsterilla on nykyisin toimintaa.
Helsingin kaupungin puheenvuoron tilaisuuteen toi apulaispormestari Pia Pakarinen, joka korosti kaupungin hyvää tahtoa olla innovatiivisille yrityksille paras mahdollinen kotisatama. Hän nosti esiin suomalaisen koulutusjärjestelmän ja terveysteknologian, jotka molemmat tunnetaan maailmalla edelläkävijöinä. Hän tunnusti myös haasteet, jotka yrityksiä koettelevat: lupaprosessit ovat hitaita, ja erityisesti ulkomaisen työvoiman saatavuudessa on ongelmia.
”Helsinki on kuitenkin hyvä testialusta innovaatioille, sillä olemme sekä sopivan iso että sopivan pieni kaupunki”, Pakarinen sanoi.
Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen kertoi yrityksen isosta suunnanmuutoksesta lääkealan tukkukaupasta terveysalan moniottelijaksi.
”Kävimme syvällisen pohdinnan siitä, mitä asiakkaamme oikeasti haluaa ja päädyimme nykyiseen strategiaamme: olemme koko terveysalaa yhdistävä palveluntarjoaja. Arvoketjun toisessa päässä on terveysalan tutkimus ja toisessa päässä henkilöasiakas. Siinä välissä on meidän markkinamme”, Kai Kaasalainen sanoi.
Tamro lanseerasi hiljattain OLO-apteekkiketjun, jonka se omistaa yhdessä apteekkareiden ja Terveystalon kanssa. OLOn ensimmäinen toimipiste avattiin kaksi viikkoa sitten Helsingin Kamppiin Graniittitaloon. ”Suomessa on liikaa tabuja ja liian vähän hyvää oloa” -sloganilla varustettu OLO-apteekki on esimerkki lääkealan uudistumisesta.
”Genomitieto ja terveysteknologia luovat valtavasti uusia mahdollisuuksia, ja haluamme olla ykköskaartissa luomassa terveyttä ja hyvinvointia. Ja koko ajan on muistettava turvata brändi, konseptit ja innovaatiot”, Kaasalainen sanoi.
Kansainvälisen IPR-näkemyksen juhlaan toi CPA Globalin strategiajohtaja Toni Nijm. CPA on yksi maailman johtavista IP-oikeuksien hallintaan erikoistuneista yrityksistä. Nijm painotti esityksessään markkinoiden muutosta erityisesti disruption kautta. Hän haastoi kuulijoita miettimään, miten näiden oma yritys pysyy muutoksen tahdissa.
”Tärkeintä on tunnistaa ja määritellä oman markkinan ongelma. Mikä on sinun asemasi innovaatioiden ekosysteemissä? Onko IP-hallinta osa tulevaisuuden strategiaasi? Oletko sinä se, joka muuttaa markkinaa?”
Nijmin mukaan Euroopassa ei oikein ymmärretä, että kehityksen painopiste on muuttunut: Kiinassa haetaan jo nyt vuodessa kolme kertaa enemmän patentteja kuin koko Euroopassa. Toisaalta vain kaksi prosenttia maailmalla haetuista patenteista päätyy kaupallisiksi menestystarinoiksi – kehitettävää siis riittää.
Taloustutkimuksen ja Kolsterin yhdessä teettämää tutkimusta esittelivät toimitusjohtaja Jari Pajunen ja toimitusjohtaja Timo Helosuo. Tutkimukseen vastaajissa painottuivat normaalijakaumaa enemmän suuret yritykset, mikä kertoo asian tärkeydestä. ”Osasitte kysyä jotain sellaista, jolla oli aidosti merkitystä vastaajille”, Jari Pajunen sanoi.
200 suomalaisen yrityspäättäjän näkemykset IPR-alasta paljastavat, että innovaatioita arvostetaan, mutta niiden tuottamiseen tai varsinkaan niiden kaupallistamiseen ei silti panosteta tarpeeksi.
Vaikka tuotteiden brändäämistä pidetään tärkeänä (94 % vastaajista), puolet vastaajista kokee, ettei yritysten johdossa ei ole tarpeeksi IPR-osaamista. Kahdelta kolmesta vastaajasta puuttui IPR-strategia, vaikka hyvin hoidetun IPR-salkun uskottiin vahvasti (91 %) kasvattavan yrityksen arvoa.
”Brändäämisessa ja markkinoinnissa olisi siis valtavasti työtä, mutta myös valtavasti potentiaalia. Haastamme nyt sellaisen ajattelun, ettei Suomesta muka voisi ponnistaa pitkälle. Meillä on hienoja innovaatioita, ja yhdessä voimme tehdä niistä menestyksiä. Tuote tai palvelu ei vielä ole innovaatio, jos sitä ei pysty kaupallistamaan”, Timo Helosuo sanoi.
Lataa IPR-tutkimuksen tulokset täältä
Lue lisää juhlavieraiden arvioita IPR-tutkimuksesta