10.05.2021
Koronarokotteiden patenttisuojan poistaminen on noussut nopeasti globaalin poliittisen keskustelun keskiöön. Patenttisuojan poistamisella ei kuitenkaan ole ratkaisevaa vaikutusta rokotepulaan. Sen sijaan se vaarantaisi patenttijärjestelmän luotettavuuden ja ennustettavuuden.
”Koronarokotteita koskevassa keskustelussa ei ymmärretä, että yhtä maailmanpatenttia ei ole: patentit ovat maakohtaisia kielto-oikeuksia, eivätkä lääkeyhtiöt yleensä hae patenttia kaikkiin maihin. Jos esimerkiksi Astra Zenecalla ei ole Suomessa voimassa olevia koronarokotepatentteja, se ei voi kieltää rokotteensa valmistamista ja käyttöä Suomessa vedoten patenttien antamaan suojaan”, sanoo Kolsterin partneri ja eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo.
Honkasalo huomauttaa myös, että patentin myöntäminen on pitkä prosessi.
”Uskon, että yhdelläkään covid-19:ää vastaan täsmäsuunnitellulla rokotteella ei vielä ole patenttia, hakemuksia toki on vireillä. Koronarokotteisiin liittyvät myönnetyt patentit voivat koskea joitakin rokotteen osia, kuten apuaineita. Omalla kehitystyöllä niitä voidaan kiertää, jolloin patentit ja hakemukset eivät ole este. Vaihtoehto on yrittää saada lisenssi eli lupa käyttää suojattua ratkaisua. Se ei kuitenkaan takaa, että rokote on vastaava tai että lääkintäviranomaiset antavat luvan käyttää rokotetta ilman vaadittavia testauksia”, Honkasalo sanoo.
Rokotetuotannon skaalaamista eivät siis jarruta IPR-oikeudet, vaan pullonkaulat ovat tuotannossa ja uusien tuotteiden hyväksyntäprosessin vaatimassa ajassa. Patenttisuojan poistaminen ei takaisi raaka-ainepulan ratkeamista tai sitä, että kopiovalmistajat esimerkiksi kehittyvissä maissa pystyvät valmistamaan yhtä hyviä tuotteita kuin alkuperäiset. Joka tapauksessa myös kopiovalmistajien tuotteiden on läpäistävä myyntilupaprosessi, joka on kallis ja vie aikaa, mutta joka ehdottomasti tarvitaan rokotteen turvallisuuden osoittamiseen.
Patenttijärjestelmän poliittinen horjuttaminen vaarantaa investointihalukkuutta
”Patenttijärjestelmä on maailman laajin sopimukseen perustuva järjestelmä. Sen vahvuus on ennustettavuudessa ja yhteisesti jaetussa sopimuspohjassa. Sitä ei saa poliittisista syistä romuttaa. Jos patenttisuojaa heikennetään poliittisella päätöksenteolla, tämä voi vaikuttaa yritysten investointihalukkuuteen ja pahimmillaan vähentää tuotekehityspanostuksia”, sanoo Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo.
Koronan kaltaisten kriisitilanteiden ratkaiseminen voidaan ratkaista myös muilla keinoin kuin patenttisuojaan puuttumalla. Koronarokotteita valmistavat lääkeyhtiöt ovatkin tarjonneet rokotelisenssejä maksutta kehittyvien maiden käyttöön.
”Myös ilmastonmuutos on massiivinen kriisi, jonka ratkaisemiseen tarvitaan koko globaalin yrityskentän kehittämisresurssit. Jos yrityksillä on aihetta epäillä, että ilmastonmuutoksen hillintää saatetaan ohjata vaatimalla siihen liittyvien patenttien pakkoluovutusta, tämä saattaa vaikuttaa täysin päinvastaisesti: vähentää investointeja ja hidastaa ympäristöteknologian kehitystä”, Helosuo sanoo.
