Patentti on kattavin tapa teknisen ratkaisun suojaamiseksi. Kolsterin European Patent Attorney Antti Maaranen kertoo patentointiprosessin läpiviennistä.
Patentilla voi saada 20 vuoden suojan uudelle ja keksinnölliselle tekniselle ratkaisulle, kuten tuotteelle, laitteelle tai menetelmälle. Suoja kattaa ne maat, joissa patentti on voimassa. Patentointiprosessi koostuu useista vaiheista.
Ennen patentointiprosessin aloittamista on tärkeää määritellä, mitä keksintöä ollaan suojaamassa. Määrittelyssä huomioidaan keksinnön toiminnallisuus, käyttökohteet ja mahdolliset muunnelmat. Myös pienempiin parannuksiin voidaan saada patentti, kunhan ne ratkaisevat ongelman, joka liittyy edelliseen teknologiaan.
Ennakkouutuustutkimuksella haetaan tietoa siitä, mitä uusia ja keksinnöllisiä yksityiskohtia uuteen ratkaisuusi sisältyy aiempaan tekniikkaan verrattuna. Ennakkouutuustutkimus on varsinaisesta patentointiprosessista erillinen, vapaaehtoinen, mutta monesti suositeltava vaihe.
Ennakkouutuustutkimuksesta on eniten hyötyä, kun se tehdään uuden tuotteen kehitysprojektin aikana ja hyvissä ajoin ennen tuotteen tuomista markkinoille tai patentointiprosessin aloittamista.
Toimintavapausselvitys on osa yrityksesi riskienhallintaa. Selvityksessä haetaan keksintösi suunnitellulla markkina-alueella voimassa olevia patentteja ja hyödyllisyysmalleja, jotka saattaisivat kohdistua keksintöösi. Näin pystyt pienentämään kaupallistamisen riskejä. Toimintavapausselvityksen pohjalta voit myös kehittää tuotteesi ominaisuuksia niin, että riskit pienenevät, kun erot muiden suojiin kasvavat.
Toimintavapausselvitys on varsinaisesta patentointiprosessista erillinen, vapaaehtoinen vaihe. Se ei suojaa keksintöäsi, vaan auttaa välttämään muiden toimijoiden oikeuksien loukkaamista.
Patenttia on haettava ennen kuin keksintö julkistetaan, joten hakemus on tehtävä ennen keksinnön esittelyä esimerkiksi messuilla, mediassa tai tutkimusraporteissa.
Hakemuksessa tulee olla yksityiskohtainen kuvaus keksinnöstä, mukaan lukien piirustukset tai muut visuaaliset esitykset, jos ne ovat tarpeen keksinnön ymmärtämiseksi. Hakemus sisältää myös patenttivaatimukset, jotka määrittelevät keksinnön laajuuden ja sen, mitä tarkalleen ottaen halutaan suojata.
Patenttia voidaan hakea kansallisella hakemuksella, alueellisen järjestelmän kautta tai PCT-hakemuksella. Käytössä olevat reitit vaihtelevat maakohtaisesti.
Kansallista patenttia voi hakea kunkin maan omasta patenttivirastosta. Suomea koskevat hakemukset jätetään Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH).
Euroopan alueellisen järjestelmän toiminnasta vastaa Euroopan patenttivirasto (EPO). Kesäkuusta 2023 alkaen käytössä on ollut yhtenäispatenttijärjestelmä, joka mahdollistaa sen, että hakija voi eurooppapatentin myöntämisen jälkeen valita haluaako yhtenäispatentin vai eurooppapatentin, joka saatetaan voimaan maakohtaisesti. Yhtenäispatenttijärjestelmä ei toistaiseksi kata kaikkia eurooppapatenttijärjestelmän maita, joten joissakin erikoistapauksissa saattaa olla tarpeen harkita yhtenäispatentin suojan täydentämistä eurooppapatentilla.
PCT-hakemus on hyvä vaihtoehto, jos tarkoituksena on suojata keksintö kansainvälisesti, mutta tarkka maavalikoima ei ole tiedossa patenttia haettaessa. PCT-hakemus ei johda patenttiin, mutta se antaa tietoa keksinnön patentoitavuudesta, ja sillä saa lisäaikaa kohdemaiden valintaan. Lisäajan pituus vaihtelee hieman maakohtaisesti, mutta se on noin 30 kuukautta hakemuksen varhaisimmasta etuoikeuspäivästä. Hakemus kattaa voimassaoloaikanaan yli 150 maata.
Patenttivirasto tutkii, onko hakemuksessa kuvattava keksintö uusi ja keksinnöllinen, ja täyttääkö hakemus muiltakin osin patentoinnin edellytykset. Tämän prosessin kesto vaihtelee riippuen useista eri tekijöistä, ja eri virastoilla prosessin kesto on erilainen.
Mikäli virasto katsoo, että patentoinnin ehdot eivät täyty, antaa virasto aiheesta välipäätöksen. Alkuperäiseen hakemukseen ei saa lisätä materiaalia, vaan muokkauksille pitää löytyä tuki alkuperäisestä hakemuksesta. Välipäätöksiä voi olla tutkimusprosessin aikana useita. Suomessa patenttihakemuksen käsittelyaika on tyypillisesti 2–5 vuotta.
Jos patenttivirasto katsoo, että hakemus täyttää kaikki patentoinnin edellytykset, patentti myönnetään. Kukin patentti on voimassa vain yhdessä maassa, paitsi yhtenäispatentti, joka on samanaikaisesti voimassa kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmän maissa.
Patentti antaa haltijalleen oikeuden kieltää muilta keksinnön ammattimaisen hyödyntämisen. Useimmissa maissa patentti on mahdollista pitää voimassa 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä.
Kun patentti on voimassa voit halutessasi lisensoida sitä muille.
Joissakin maissa, Suomi mukaan lukien, on patentin myöntämisen jälkeen käytössä väiteaika, jonka kuluessa kuka tahansa voi yrittää kumota patentin tekemällä toimivaltaiselle virastolle väitteen patenttia vastaan. Suomessa ja muualla Euroopassa väiteaika on yhdeksän kuukautta. Väiteajan jälkeen patentin voi kumota vain oikeusistuimessa. Väiteprosessin kesto vaihtelee, ja se voi olla useita vuosia, erityisesti jos viraston päätöksestä valitetaan.
Hakijan on maksettava ylläpitomaksuja myönnetyn patentin ylläpitämiseksi. Patentti raukeaa, mikäli maksuja ei hoideta.
Patenteista saattaa syntyä oikeudellisia kiistoja, jotka voivat liittyä patentin pätevyyteen tai mahdollisiin loukkauksiin. Näissä tapauksissa voidaan joutua oikeudenkäyntiprosessiin. Suomessa patenttien loukkauksiin ja mitätöinteihin liittyviä asioita käsitellään markkinaoikeudessa. Oikeudenkäyntiprosessien kesto voi olla hyvinkin pitkä, erityisesti jos markkinaoikeuden päätöksestä valitetaan.
Patentointi voi olla monimutkainen ja aikaa vievä prosessi. Me Kolsterilla autamme sinua patentointiprosessin kaikissa vaiheissa. Patenttiasiamiehemme neuvovat sinua suojaukseen liittyvissä asioissa ja tekevät patenttihakemuksestasi kattavan.