Metaversumin virtuaalitiloissa pyörivät kiivaat digitaalisen omaisuuden markkinat. NFT-pohjainen kaupankäynti lisää läpinäkyvyyttä ja uutta liiketoimintaa, mutta se myös avaa ovet uudenlaisille konflikteille ja harmaalle taloudelle. Tarkkuus kaupanteossa auttaa väistämään ikävät IPR-yllätykset.
NFT (non-fungible token) tarkoittaa lohkoketjuteknologiaan perustuvaa yksilöivää merkintää ja usein omistussuhteen kirjausta lohkoketjuun. NFT:n ja lohkoketjuteknologian ansiosta kaupankäynti digitaalisilla hyödykkeillä voi helpottua ja sen luotettavuus lisääntyä. Teknologiaa käytetään myös esimerkiksi fyysisten esineiden vaihdannassa ja aitouden todistamisessa.
”NFT:t ja lohkoketjuteknologia mahdollistavat digitaalisten objektien yksilöimisen, ja niiden avulla voi erottaa ’alkuperäisen’ teoksen, tiedoston, kuvan tai muun vastaavan mahdollisista kopioista. Myös objektin omistajuus selviää samalla luontevasti”, Kolsterin Associate Partner, Legal Counsel Hannes Kankaanpää kertoo.
NFT:n mukana kulkee Kankaanpään mukaan eräänlainen omistus- ja aitoustodistus, jota on lähes mahdotonta väärentää.
”Tämä tekee digitaalisten esineiden markkinoista perinteistä kaupankäyntiä potentiaalisesti luotettavampaa. Lisäksi se on auttanut luomaan uudenlaiset markkinat digitaalisille teoksille ja esineille – tai kasvattanut kyseistä markkinaa.”
Jos NFT:n liiketoimintamahdollisuudet kiinnostavat, mielessä kannattaa pitää ainakin seuraavat virtuaalisen kaupankäynnin hyödyt ja haitat.
Virtuaalimaailmassa kauppaa käydään usein anonyymisti, tuntematta toista osapuolta ja mahdollisesti eri puolille maailmaa. Lohkoketju- ja NFT-teknologiat tuovat toimintaan läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.
”Erilaisten luksustuotteiden, kuten arvokkaiden designlaukkujen, aitouden todistaminen perustuu jo nyt joillakin merkeillä NFT-teknologiaan. Teknologiaa voisi ajatella sovellettavan monenlaisissa kaupankäyntitilanteissa: esimerkiksi käytettyjen autojen kaupassa sen avulla voisi pitää yllä ajoneuvorekisteriä tai sitä voisi hyödyntää vaikkapa varaosien ja keräilyautojen aitouden osoittamisessa.”
Aiemmin tehdyt omistajuuden siirrot eivät koskaan poistu lohkoketjusta, joten kauppatavaran omistajaketjua on vaikea hämärtää tai väärentää. Samasta syystä tietosuoja-asiat voivat aiheuttaa haasteita rekisterinpitäjiksi katsottaville toimijoille.
”Jos lohkoketju sisältää henkilötiedoksi tulkittavaa tietoa, sitä ei saa välttämättä pyyhittyä pois mitenkään. Tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n mukaan henkilötietojen ikuinen säilyttäminen ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti sallittua, ellei säilyttämiseen ole jatkuvasti hyväksyttävää perustetta.”
NFT-teknologia nopeuttaa ja helpottaa työpanoksen jakautumisen seuraamista ja rojaltien maksamista yhteistyöprojekteissa, jotka vaativat monien eri yritysten tai henkilöiden osaamista ja panosta.
”Esimerkiksi digitaalisiin vaatteisiin erikoistuneen suomalais-hollantilaisen Fabricant-yrityksen teknologialla yksi taho voi suunnitella vaatteen ja toinen luoda sille kuoseja. Jos valmista tuotetta myydään edelleen, kaikki tuotteen luomiseen osallistuneet saavat älykkään sopimuksen ansiosta automaattisesti oman osuutensa rojalteista”, Kankaanpää kertoo.
Jokaisen yhteistyöhön osallistuneen työpanos jättää jäljen lohkoketjuun NFT-teknologian ja älykkäiden sopimusten avulla.
Ostajan on oltava tarkkana sopimusehtojen ja IPR-oikeuksien kanssa, sillä NFT-kaupankäynnissä samat oikeudet eivät automaattisesti kuulu kauppaan joka kerta, eikä NFT:n ostamisella ole standardia juridista sisältöä. Eri alustoilla voi myös olla toisistaan merkittävästi poikkeavia sopimusehtoja.
”Vaikka ostaisit NFT-oikeudet esimerkiksi digitaaliseen teokseen, et välttämättä saa sen tekijänoikeutta tai edes teoskappaleen omistusoikeutta. Ennen kaupan solmimista kannattaakin tarkistaa, että kaupan ehdot ja sopimusehdot vastaavat sitä, mitä on itse luullut, ja varmistua siitä, että ostaa sitä, mitä on halunnut”, Kankaanpää neuvoo.
Mikäli metaversumissa toimiminen on yritykselle relevanttia, brändinhaltijan on syytä analysoida tavaramerkkisalkkunsa. Esimerkiksi kaikki perinteiset tavaramerkkien luokitukset, jotka on ajateltu fyysistä maailmaa silmällä pitäen, eivät välttämättä kata toimintaa metaversumissa. Tätä asiaa voi olla tarpeen taklata uusilla täydentävillä rekisteröinneillä. Vireillä olevat oikeudenkäynnit ovat myös osoittaneet, että potentiaaliset loukkaustapaukset ovat usein monimutkaisia nimenomaan tavaramerkkioikeuden näkökulmasta.
”Luotettavuudestaan huolimatta NFT-teknologia ei myöskään poista täysin tavallisen petoksen mahdollisuutta etenkään silloin, kun teos tai esine merkitään ensimmäistä kertaa lohkoketjuun. Myyjällä ei välttämättä olekaan oikeuksia kauppaamaansa teokseen, eikä teos välttämättä ole alun perin aito.”
”Myös rahanpesu aiheuttaa haasteita, kun kauppaa käydään anonyymisti, virtuaalivaluutoilla ja esineistä, joiden arvo on usein hyvinkin subjektiivinen. Tärkeää on ottaa huomioon sekin mahdollisuus, että ostettujen NFT:iden arvot voivat romahtaa tai heilahdella merkittävästi, jos NFT:n ympärillä oleva huuma laantuu.”
Jos yritys suunnittelee liiketoimintaa metaversumissa tai NFT-teknologian hyödyntämistä liiketoimintansa välineenä, on asiaa syytä lähestyä strategisesti. Sama pätee niin sopimus- ja IPR-asioihin kuin vaikkapa käytettävien teknologioiden ympäristö- ja vastuullisuusnäkökulmiin.
”Sopimusehdot ja omien teknologioiden ja brändin IPR-suoja ovat yhtä relevantteja virtuaalimaailmassa kuin fyysisessäkin todellisuudessa. Strategisissa valinnoissa painavat uuden liiketoiminnan ja loukkauksiin puuttumisen tarpeet sekä virtuaalimaailman erityispiirteet, jotka voivat näkyä esimerkiksi uudenlaisen IPR-suojan tarpeena tai olemassa olevan IPR-salkun päivityksinä.”
Teknologian valinnassa painavat myös ympäristöasiat.
”Oman palvelun taustalla oleva energiasyöppö teknologia on mahdollisesti haitaksi ympäristön lisäksi yrityksen maineelle. Lohkoketjuteknologiaa valitessa onkin hyvä kiinnittää huomiota kyseisen teknologian toimintaperiaatteisiin ja energiankulutukseen.”