Suuri tekoälykiista muhii Yhdysvalloissa – rikottiinko lehden tekijänoikeuksia?

The New York Times katsoo OpenAI:n ja Microsoftin käyttäneen luvatta miljoonia sen julkaisemia artikkeleita tekoälymalliensa kouluttamiseen. Kolsterin IP-juristi Jussi Ilvonen arvelee, että tekoälyyn liittyviä tekijänoikeusriitoja ratkotaan ympäri maailmaa vielä pitkään.

Yhdysvaltalaislehti The New York Times (NYT) haastoi vuoden 2023 lopussa OpenAI:n ja Microsoftin oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksista. NYT:n mukaan yhtiöt ovat kopioineet ja käyttäneet ilman lupaa lehden tekijänoikeudella suojattuja sisältöjä ja hyödyntäneet niitä tekoälymalliensa, kuten ChatGPT:n, kouluttamiseen. Lehti pitää tekoälysovelluksia potentiaalisina kilpailijoinaan ja on sitä mieltä, että sen valtavia panostuksia journalismiin käytetään nyt korvaavien tuotteiden luomiseen.

OpenAI puolestaan katsoo äskettäin julkaisemassaan blogitekstissä, että NYT:n kanteen oikeusperusteet eivät ole kestävällä pohjalla. Yritys sanoo toimineensa Yhdysvaltain tekijänoikeuslainsäädännössä esiintyvän fair use -periaatteen eli kohtuullisen käytön mukaisesti. Kannetta ovat edeltäneet osapuolten väliset yhteistyöneuvottelut, jotka kariutuivat loppuvuodesta 2023.

Tapaus on odotettua kuplintaa ja seurausta siitä, ettei tekoälyn käyttöä ole USA:ssa tai muuallakaan vielä juurikaan säädelty eikä aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöä ole syntynyt. Tätä kirjoittaessa ainakin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa on vireillä muitakin generatiiviseen tekoälyyn liittyviä tekijänoikeuskanteita. Esimerkiksi Britanniassa kuvapankkipalvelu Getty Images syyttää kanteissaan Stability AI:ta tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttämisestä Stable Diffusion -tekoälysovelluksen koulutusdatana ilman lupaa.

Mikä on kohtuullista käyttöä?

NYT:n tapauksessa ydinkysymys näyttää olevan, katsooko tuomioistuin tekoälyä kehittäneiden yhtiöiden toimineen fair use -periaatteen mukaisesti. Fair use -doktriini sallii joissakin tilanteissa tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin käytön ilman lupaa. Kussakin käyttötilanteessa arvioidaan tapauskohtaisesti neljää tekijää, joita ovat käytön tarkoitus, kopioitavan teoksen luonne, käytön laajuus suhteessa teokseen sekä käytön vaikutus markkinoihin ja teoksen arvoon.

USA:ssa fair use on soveltunut teosten luvattoman käytön oikeusperusteeksi aiemmin esimerkiksi Google Books -tapauksessa vuonna 2015. Tapausta koskevassa tuomiossaan oikeus katsoi, ettei teosten digitointi, hakeminen ja otteiden luominen teoksista ollut tekijänoikeuksia loukkaavaa käyttöä, vaan fair use -käyttöä. Perusteluna oli muun muassa se, ettei toiminta ollut selkeän kilpailevaa tekijänoikeuksien haltijoiden aiemman käytön kanssa.

On mahdollista, että fair use -peruste soveltuu myös NYT vs. OpenAI -tapauksessa. Samoin mahdollista on, että osapuolet saavuttavat sovinnon oikeusprosessin aikana.

EU:ssa ei tiettävästi vielä oikeusriitoja

Euroopan unionissa ei toistaiseksi ole vireillä vastaavia tekoälyyn ja tekijänoikeuksiin liittyviä kanteita. Oikeusriidoilta tuskin silti vältytään tulevaisuudessa täälläkään.

EU:ssa ja Suomessa lainsäädäntö ei tunne fair use-tyyppistä kohtuullisen käytön periaatetta. Tekoälyspesifiä tekijänoikeus- tai muutakaan tekoälysääntelyä ei myöskään ole vielä voimassa EU:ssa.

EU:ssa on kuitenkin tullut 2019 voimaan tekijänoikeusdirektiivi (2019/790), johon huomionarvoisena osana sisältyy nk. tiedon- ja datanlouhinta- eli TDM-poikkeus. TDM-poikkeus voi oikeuttaa tietyissä puitteissa teosten käytön ilman tekijänoikeuden haltijoiden lupaa myös tekoälyn kouluttamiseen.

Nähdäkseni TDM-poikkeuksen soveltuminen erilaisiin generatiivisen tekoälyn koulutustilanteisiin saattaa tuottaa myös yllätyksiä, jos ja kun soveltuvuutta arvioidaan EU:n tuomioistuimissa. Selvää silti on, ettei poikkeusperuste sovellu, jos koulutukseen käytetyt teokset eivät ole olleet laillisesti saatavilla tai jos tekijänoikeuden haltija on kieltänyt nimenomaisesti ja asianmukaisesti – ennen muuta koneluettavalla tavalla – teostensa käytön tekstin- ja datalouhintatarkoituksessa.

EU:n tekoälyasetuksen lopulliset yksityiskohdat vielä pimennossa

EU on näyttämässä muulle maailmalle esimerkkiä tekoälyasetuksellaan (AI Act), jolla pyritään rajoittamaan nopeasti kehittyvän tekoälyn käyttöä. Kyseessä olisi ensimmäinen säädös laatuaan.

Euroopan unionin päättäjät sopivat uudesta, laajasta tekoälyn käytön sääntelyyn pureutuvasta laista joulukuussa 2023. Asetuksen lopullista sisältöä ei ole julkistettu, joten ei vielä ole tiedossa, ottaako se kantaa tekijänoikeuskysymyksiin. Parlamentin tiedotteen mukaan asetukseen sisältyy velvoite kunnioittaa tekijänoikeuksia. Asetus etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja EU-jäsenmaiden hyväksyttäväksi ja tullee sovellettavaksi EU:ssa vasta 2026 aikana. 

The New York Timesin ja Getty Imagesin oikeusriidat ovat merkittäviä pioneeritapauksia tekijänoikeuksien näkökulmasta. On silti vaikea ennakoida, mikä vaikutus niillä on generatiiviseen tekoälyyn ja tekijänoikeuksiin liittyvän oikeuskäytännön muodostumiselle.

Toistaiseksi esimerkiksi generatiivista tekoälyä koskevia kiistoja joudutaan ratkomaan vanhan lainsäädännön, ennen muuta tekijänoikeuslakien, tulkinnan kautta. Näin voi olla vielä pitkään. Erityisesti eri maiden korkeimmilla tuomioistuimilla on mahdollisuus muokata pelisääntöjä tällä saralla pidemmän ajan kuluessa. Uskon vakaasti, että monia neuvotteluratkaisujakin löytyy, ja tämä helpottaa lainsäätäjien vaikeaa tehtävää hallita muutosta tekoälyn kehittyessä.