Patenttien kaupallinen hyödyntäminen voi tuoda ratkaisevan kilpailuedun yrityksille. Tätä ei vielä täysin ymmärretä. Tarvitsemme Suomessa IPR-kulttuurin muutoksen, sanoo VTT:n IPR Sales Lead Kai-Erik Elers.
Kriittisimmissä arvioissa vain noin viisi prosenttia maailman patenteista on hyödynnetty kaupallisesti. Tämä tarkoittaa, että valtavia liiketoimintamahdollisuuksia on jäänyt käyttämättä – myös Suomessa.
Tutkimuslaitos VTT:n IPR Sales Lead Kai-Erik Elersin näkemyksen mukaan IPR:n eli aineettomien oikeuksien kaupallistamisen laiminlyönti näkyy Suomen bruttokansantuotteessa ja yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kasvun esteenä.
”IPR:n merkitystä liiketoiminnalle ei vielä täysin ymmärretä. Monilla yrityksillä on patentteja, mutta puutteellinen ymmärrys niiden antamasta suojasta. Myöskään kilpailijoiden patentteja ei tunneta riittävästi. Aktiivisesti tuotekehitystä ja tutkimusta harjoittavat yritykset saattavat hakea vain muutamia patentteja vuosittain, vaikka suojattavia immateriaalioikeuksia syntyisi enemmän”, Elers sanoo.
”Suurimmalla osalla toimialoistamme IPR nähdään ensisijaisesti kustannuksena, eikä mahdollisena itsenäisenä tuoton lähteenä.”
Elersillä on pitkä kokemus IPR:n kaupallistamisesta ja portfolion rakentamisesta. Työ vei hänet myös seitsemäksi vuodeksi Yhdysvaltoihin. Elersin mielestä Suomessa onkin mahdollista oppia esimerkiksi Yhdysvalloista, jossa IPR:n strateginen merkitys on jo laajalti tunnistettu.
”IPR on Pohjois-Amerikassa teknologiayritysten elinehto. Se johtuu muun muassa siitä, että patenttien puolustamista koskeva lainsäädäntö on siellä hyvin kehittynyttä. Amerikkalaiset yritykset näkevät tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten suojaamatta jättämisen suurena riskinä. Siksi myös lisensointi sisään ja ulos nähdään nimenomaan sekä mahdollisuutena että riskien minimointina.”
Yrityksen arvo mitataan usein IPR:n markkina-arvon kautta. Oman IPR:n kaupallistaminen on konkreettinen tapa luoda tätä arvoa. Lisensointi sopii niin pienen liikevaihdon startupeille, kasvaville yrityksille kuin pörssiyrityksillekin.
”Suomessa lisensointi koetaan usein vaikeaksi, mikä johtunee osaamisen puutteesta ja siitä, että lisensointia tehdään harvoin. Omaa IPR:ää ei lisensoida muille ja lisenssin hankkimista muilta kartetaan”, Elers sanoo.
”IPR:n merkitystä liiketoiminnalle ei vielä täysin ymmärretä, eikä kilpailijoiden patentteja tunneta riittävästi.”
Lisensointiprosessi vaatii monipuolista osaamista kansainvälisestä patentti- ja sopimuslainsäädännöstä sekä arvonmääritystekniikoista. Myös teknologian tuntemus ja hyvät neuvottelutaidot ovat tarpeen.
”Sopimuksen sisältö ja rakenne ovat avainasemassa riskien hallinnassa. Neuvotteluissa on ymmärrettävä ehtojen juridinen painoarvo sekä niiden vaikutus sopimuksen arvoon ja toteutettavuuteen. Kaikkea ei tarvitse hallita itse, vaan tukea kannattaa hakea proaktiivisesti IPR-juristeilta.”
IPR:n kaupallistamisen ensiaskel on omien immateriaalioikeuksien tunteminen ja ymmärtäminen.
”Et voi lisensoida sellaista, mitä et omista. Naapurin autoa ei voi myydä, ainakaan ilman lupaa”, Elers huomauttaa.
Jos IP-portfolio on jo karttunut, sen sisältö on tärkeää kategorisoida: arvokkaimmat patentit, käyttämättömät mutta potentiaaliset patentit sekä ne, joita voisi hyödyntää toisilla toimialoilla tai ei-kilpailevissa käyttötarkoituksissa.
IPR-strategia on keskeinen työkalu yrityksille. Se määrittelee, miten ja miksi yritys hoitaa, hankkii ja suojaa immateriaalioikeuksiaan sekä miten IPR pannaan tuottamaan lisäarvoa. Elersin mielestä ei voi korostaa liikaa, että IPR-strategian pitää olla linjassa yrityksen liiketoimintastrategian kanssa.
”Oikeanlaisella strategialla ja osaamisen kehittämisellä suomalaisyritykset voivat vahvistaa asemaansa kansainvälisillä markkinoilla. Tämä edellyttää kuitenkin kulttuurin muutosta ja valmiutta panostaa IPR:ään liiketoiminnan keskeisenä osana.”
Kai-Erik Elers on VTT:n IPR Sales Lead. Hänellä on 25 vuoden kokemus immateriaalioikeuksista. Hän on väitellyt tohtoriksi mikroprosessorien metallointiprosesseista. VTT on Suomen valtion omistaman tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokumppani. Se on myös yksi Euroopan johtavista tutkimuslaitoksista.