Korkein oikeus tarkensi kuvasitaatin rajoja – somepostaajien tekijänoikeus voitti

Korkein oikeus linjaa tuoreessa päätöksessään, että iltapäivälehdet eivät olisi saaneet julkaista Kimi Räikkösen Instagram-tarinasta ottamaansa kuvakaappausta. Kolsterin Associate Partner, Legal Counsel Hannes Kankaanpää kirjoittaa tämän olevan merkittävä ja mielenkiintoinen päätös media-alan toimijoille ja myös julkisuuden henkilöille.

Huhtikuussa 2020 Kimi Räikkönen otti kahvilassa humoristisen kuvan, jossa hän peittää mainostaulun tekstin osittain niin, että siinä lukee ”kuuma minttu”. Viesti oli osoitettu hänen Minttu-vaimolleen. Räikkönen julkaisi kuvan Instagram-tilinsä tarinaosiossa, josta se hävisi automaattisesti 24 tunnin kuluttua.

Ilta-Sanomat ja Iltalehti kuitenkin ottivat Räikkösen Instagram-postauksesta kuvakaappauksen ja julkaisivat sen. Vaikka valokuva hävisi Räikkösen tililtä, se jäi nähtäville lehtien sivuille.

Kimi Räikkönen vei asian markkinaoikeuteen, koska ei ollut antanut suostumusta kuvan käyttöön. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan vastaajilla Sanomalla eikä Alma Medialla ollut oikeutta julkaista kuvaa ilman kuvan oikeudenhaltijan suostumusta. Käsittely jatkui korkeimmassa oikeudessa.

Nyt korkein oikeus on päätynyt siihen, että Ilta-Sanomilla ja Iltalehdellä ei ollut oikeutta kuvakaappauksen julkaisemiseen eikä tapaukseen soveltunut mikään tekijänoikeuslain poikkeuksista.

Tämä on todella mielenkiintoinen kuvien käyttöä linjaava ennakkotapaus, ja siksi media-alalle ja some-postaajille merkityksellinen. Media joutuu tarkentamaan omia pelisääntöjään, ja somepostaajilla on astetta enemmän kontrollia kuviinsa.

Jos käytät Instagramissa toimintoa, jossa aineisto häviää 24 tunnin kuluessa, niin tällainen kuvan käyttö on tekijän tahtoa vastaan. Kuvakaappaus ja sen julkaiseminen iltapäivälehdessä ei selkeästi ole sitä, mitä alkuperäinen julkaisija on halunnut.

Sitaattioikeuden yksityiskohdat tarkentuivat

On yleistä, että media tekee uutisnostoja julkisuuden henkilöiden somepostauksista, ja niissä näytetään somealustalla ollut kuva.

Nostoja tehdään kahdella tavalla: Upotukset ja linkitykset vievät suoraan alkuperäiselle somealustalle. Toinen tapa on julkaista kuvakaappaus eli kopio kuvasta tai sisällöstä. Tällöin käyttäjä pysyy median sivustoilla eikä lainattu somesisältö poistu sieltä, vaikka julkaisija poistaisikin sen omalta some-tililtään. Kuvakaappauksen jälkeen kuvanottaja ei enää hallitse sen käyttöä.

Nyt korkeimman oikeuden päätös tarkentaa kuvasitaatin rajoja. Tekijänoikeuslain mukaan kuvan ottajalla on yksinoikeus kuvaan, mutta lakiin on säädetty poikkeuksia yksinoikeuteen. Sellaisia ovat sitaattioikeus ja lehdistön lainausoikeus, kun kuva liittyy päiväntapahtumaan. Nyt saadun linjauksen mukaan julkisuuden henkilön kahvilakäynti ja siitä tehty sosiaalisen median postaus eivät ole tekijänoikeuslain tarkoittamia päiväntapahtumia.

Tämä on harvinainen oikeustapaus. Somepostaukseen liittyviä tekijänoikeus- ja sitaattioikeuskysymyksiä ei ole linjattu näin tarkasti aiemmin. Lisäksi merkitystä lienee tapahtumalla, josta kuva on otettu ja tässä tapauksessa kyseinen tapahtuma oli erityisen triviaali.

Kuvantekijän oikeudet vahvistuivat

Iltapäivälehdet vetosivat oikeudessa siihen, että Räikkösen yksityiselämästä kertovassa kuvassa oli kyse päiväntapahtumasta, koska formulakuski oli kahvilassa korona-aikana.

EU-tuomioistuin on linjannut aiemmin, että vaikka kuva tai sisältö on jollakin nettisivulla, se ei tarkoita, että se olisi koko maailmalle julkistettu. Vaikka Räikkösellä oli tapauksen aikaan 1,8 miljoonaa seuraajaa Instagramissa, seuraajat eivät kuitenkaan ole samoja ihmisiä kuin medioiden käyttäjät. Olisi myös aivan eri asia, jos Räikkönen olisi julkaissut Instagramissa kuvan voitostaan kilpailuissa. Tämä on kuitenkin puhtaasti yksityiselämään liittyvä kuva.

Kun Kimi Räikkönen nosti alkuperäisen kanteensa, hän vetosi siihen, että julkisuus on osa hänen ammatinharjoittamistaan. Hän perusteli, että somepostauksen rahallinen arvo nousee, jos se liittyy yksityiselämään. Tällä hän myös perusteli suurta korvausvaatimustaan. Markkinatuomioistuin otti aiemmin Räikkösen argumentit huomioon omassa päätöksessään, mutta tuomittu korvaus jäi silti murto-osaan vaaditusta.

Korkein oikeus on nyt tehnyt fundamentaalista rajanvetoa sananvapauden ja tekijänoikeuden välillä. Päätöksen perusteella mistä tahansa julkisuuden henkilöiden somepostauksista ei saa ottaa kuvia ja tehdä uutisia, ja tällä on varmasti merkitystä sosiaalisen median vaikuttajille. Kuvantekijälläkin pitää olla kohtuulliset oikeudet.

Median sananvapauden kannalta korkeimman oikeuden ratkaisu tarkoittanee sitä, että ainakin tietynlaisissa olosuhteissa kuvien ottajilta täytyy hankkia suostumus. Lisäksi uutisoinnin tapaa ja sitä koskevia ohjeistuksia täytynee päivittää, jos näin ei ole jo tehty.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on ilmoittanut, että lehti aikoo valittaa asiasta vielä Euroopan ihmisoikeusistuimeen.