Tekijälle kuuluu tekijänoikeus – jos muuta ei ole sovittu

Kun teet luovaa työtä työsuhteessa, on tärkeää varmistaa, että olet sopinut työnantajasi kanssa riittävän tarkasti tekijänoikeuksista. Sopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, muistuttaa lakimiehemme Sanna Häikiö.

Jos työtehtäviisi kuuluvat tietokoneohjelmistojen tai tietokantojen luominen, niihin liittyvät taloudelliset tekijänoikeudet siirtyvät automaattisesti työnantajalle. Näin linjaa tekijänoikeuslaki. Linjaus voi herättää kuitenkin kysymyksiä heti, jos et esimerkiksi ole tehnyt ohjelmistoa kokonaan työajalla, vaan osittain omalla ajallasi tai vaihdat työpaikkaa ja viimeistelet työn uudessa työpaikassasi.

Ohjelmistojen ja tietokantojen lisäksi kaikkea muutakin työpaikoilla tehtävää luovaa työtä suojaavat tekijänoikeudet – niin kuvia ja musiikkia kuin liikkuvaa kuvaa, muotoilua, arkkitehtuuria, tekstiä ja esittävää taidettakin. Työsuhteessa luodun ja tekijänoikeudella suojatun teoksen oikeudenhaltija on aina työntekijä, ja oikeuksien siirtymisestä työnantajalle on sovittava joko työsopimuksella tai muulla sopimuksella. Jos mitään ei ole sovittu, lähtökohta on, että työnantaja saa teoksiin käyttöoikeuden yrityksen toimialan edellyttämässä laajuudessa ja oikeudet teoksen muuhun käyttöön jäävät työntekijälle.

Työssäni näen jatkuvasti, miten paljon tulkintaerimielisyyksiä ja riitoja tekijänoikeuksien siirtymiseen liittyy. Laki antaa suojaa vain tietyissä tilanteissa, ja moni käytäntö perustuu osapuolten välisiin sopimuksiin. Siksi jokaisen luovan työn tekijän ja teettäjän on syytä tuntea tekijänoikeudet paljon nykyistä paremmin.

Tietokoneohjelmistojen ja tietokantojen tekeminen on ainoa luova työtehtävä, jonka tekijänoikeuksista on laissa suhteellisen selkeä kirjaus. Silti siitäkin seuraa tulkintariitoja.

”Löydätkö lausekkeen työsopimuksestasi?”

Varminta onkin sopia aina työsopimuksessa siitä, kenelle tekijänoikeudet missäkin tilanteessa kuuluvat ja missä laajuudessa. Osassa työehtosopimuksia on kirjauksia tekijänoikeuksista, ja eri toimialoilla on erilaisia käytäntöjä. Jos mitään ei erikseen sovita, työnantaja saa ainakin oman liiketoimintansa kannalta tarpeellisen käyttöoikeuden tekemiisi teoksiin. Mikä sitten on tarpeellista? Tästä kysymyksestä moni kiista alkaa.

Usein jää tulkinnanvaraiseksi esimerkiksi se, missä laajuudessa oikeudet siirtyvät työnantajalle – eli saako työnantaja esimerkiksi käyttää yrityksen lehteen kirjoittamaasi tekstiä myös mainostarkoituksiin ilman eri lupaa tai missä määrin työnantajalla on esimerkiksi oikeus muunnella tällaisia teoksia.

Jos epäilet, että työnantaja hyödyntää teoksiasi väärin, kannattaa ensimmäiseksi vilkaista työsopimuksesta, löytyykö sieltä asiaan liittyvä kirjaus. Usein löytyy. Tämä on myös työnantajan kannalta hyvä ratkaisu: kun jokaisessa työsopimuksessa on vakiolauseke tekijänoikeuksien siirtymisestä, asiasta ei tarvitse neuvotella erikseen kaikkien työntekijöiden kanssa.

”Käyttötaide ei ole välttämättä tekijänoikeuden piirissä”

Liian moni ajattelee, että tekijänoikeus syntyy automaattisesti kaikkeen luovaan työhön. Se kuitenkin syntyy vain, kun luotu teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen eli ylittää teoskynnyksen. Muun muassa design-maailmassa vaikkapa huonekalujen kaltaisen käyttötaiteen suunnittelussa käydään rajanvetoa siitä, millainen huonekalu saa tekijänoikeussuojaa ja milloin taas voidaan katsoa, että teoskynnys ei ylity. Oikeuskäytäntö on noudattanut linjaa, että käyttötaiteen esineiden teoskynnys on korkea eli esimerkiksi huonekalut luetaan tiukemmin tekijänoikeussuojan piiriin kuin muut teokset.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, tekijänoikeus jaetaan myös taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin.  Taloudelliset oikeudet liittyvät siihen, millä tavoilla teoksella ansaitaan rahaa. Yleensä sovitaan työsuhteessa syntyneiden tekijänoikeuksien siirtymisestä kokonaisuudessaan työnantajalle, lukuun ottamatta moraalisia oikeuksia, jotka jäävät tekijälle. Jos työnantajalle siirtyy teosten omistusoikeus, tekijä ei lähtökohtaisesti saa käyttää teostaan sen jälkeen itse, ellei erikseen muuta sovita.

Rahaa ei sopimuksissa yleensä liiku, kun luova työ kuuluu toimenkuvaan ja sisältyy palkkaan. Joskus sovitaan tietystä kaupallistamiskorvauksesta tai -rojalteista, jos tuote esimerkiksi on laajasti kaupallistettavissa.

Moraaliset oikeudet kuten isyys- ja kunnioittamisoikeus liittyvät tekijän kunniaan eivätkä ne koskaan voi siirtyä teoksen tekijältä täysin muille.

”Oleellista on erottaa omistusoikeus ja käyttöoikeus”

Työnantajan ja työntekijän on määriteltävä selkeästi sekä työajalla syntyneiden teosten omistusoikeus että käyttöoikeus. Niitä kun tulkitaan hyvin tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti työnantaja saa käyttöoikeudet työsuhteessa ja työajalla tehtyihin toimialansa teoksiin. Oikeudet on syytä rajata kuitenkin selkeästi ja määritellä, mitkä oikeudet työnantaja saa ja mitkä jäävät työntekijälle. Vain siten käytön ja oikeuksien rajat ovat selviä molemmille osapuolille.

Voidaan esimerkiksi sopia, että työnantaja saa vaikkapa työntekijän tekemien videoiden omistusoikeuden, ja saa hyödyntää niitä miten haluaa, kunhan ei loukkaa tekijän moraalisia oikeuksia eli esimerkiksi käytä niitä tekijän nimissä halventavasti. Tällöin kuvaaja itse ei voi käyttää videoita omiin tarkoituksiinsa, ellei käyttöoikeudesta ole sovittu. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia, että työnantaja saa työtekijän tekemiin videoihin käyttöoikeuden eli saa käyttää videoita esimerkiksi kaikessa, mikä liittyy luontevasti organisaation  toimintaan, ja kuvaaja voi itse hyödyntää teoksiaan muissa yhteyksissä.

”Somessakin pätevät tekijänoikeudet”

Digitalisaatio on lisännyt tekijänoikeuksien tulkintariitoja, sillä työntekijän teoksen hyödyntäminen eri kanavissa ja julkaisualustoilla on herättänyt aivan uusia kysymyksiä. Vaikka työnantajat ovat asiassa yhä valistuneempia ja työntekijät ymmärtävät oikeuksiaan entistä paremmin, selkeän lainsäädännön puuttuminen tuottaa tulkintaongelmia jatkuvasti.

Hyvä esimerkki on some-maailma: Jos esimerkiksi valokuvien tekijänoikeudet on siirretty kuvat ottaneelta työntekijältä työnantajalle ja työntekijä on ottanut työajallaan hyvät muotokuvat kaikista firman työntekijöistä, hän ei lähtökohtaisesti saa jakaa kuvia omilla somekanavillaan. Ennen kuin somessa siis jaetaan mitään tekijänoikeuden suojaamia aineistoja, kannattaa oikeudet selvittää tarkasti.

”Asiantuntijan apu on usein tarpeen”

Osa työnantajista tarjoaa tekijänoikeuskirjausta työsopimukseen – ja jos ei tarjoa, sitä on hyvä vaatia.

Tekijänoikeuksista sovittaessa on syytä määritellä tarkasti kummankin osapuolen oikeudet. Onko kyse omistus- vai käyttöoikeudesta ja missä laajuudessa? Koskeeko tekijänoikeus työnantajan toimialaa vai onko se laajempi tai suppeampi? Maksetaanko oikeuksista palkan lisäksi jotain korvausta ja kauanko ne ovat voimassa eli siirtyvätkö oikeudet työnantajalle rajalliseksi ajaksi vai lopullisesti?

Jos yhtään epäröit, millainen sopimus on syytä tehdä, kannattaa kääntyä immateriaalioikeuksien asiantuntijan puoleen. Me setvimme jatkuvasti asiaan liittyviä käytäntöjä ja riitoja ja muotoilemme sopimuslausekkeita, joihin jää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa.

”Miten käy oikeuden, kun työpaikka vaihtuu?”

Laki ei suoranaisesti määrittele, kuka työsuhteessa luotua teosta saa myöhemmin käyttää, kun sen tekijä vaihtaa työpaikkaa. Jos muuta ei ole sovittu, lähtökohtana on, että työnantajalle jää käyttöoikeus työntekijän työsuhteessaan tekemiin tuloksiin, onpa ne suojattu tekijänoikeudella tai ei. Myös tästä on siis aina tärkeää sopia ja huomioon on otettava myös erinäiset työsuhteesta johdettavat lojaliteetti- ja kilpailukieltoasiat.

Sekin on hyvä huomata, että työajalla toimiminenkaan ei aina johda automaattiseen tekijänoikeuksien siirtymiseen työnantajalle. Jos työskentelet yrityksessä valokuvaajana ja satut näkemään työajallasi puistossa hienon perhosen, kuvaat sen ja voitat kuvalla luontokuvakilpailun, on selvää, kenelle oikeudet kuuluvat: sinulle itsellesi – jos luontokuvaus ei liity organisaation toimialaan ja työtehtäviisi eikä muusta ole sovittu.

”Oikeuden rikkomisesta voi koitua rangaistus”

Ratkaisevaksi nousee joskus myös työsuhteen laatu. Esimerkiksi moni kuvittaja tekee töitä freelancerina ja sopii tekijänoikeuksien siirtymisestä luomiinsa teoksiin varsinaisen työsuhteen ulkopuolella. Tämä tapahtuu muun muassa kertakorvausta vastaan tai rojaltisopimuksilla, jolloin työnantaja saa tietyin edellytyksin hyödyntää teoksia liiketoiminnassaan, mutta maksaa tekijälle esimerkiksi prosentuaalisen korvauksen myytyjen kappaleiden perusteella. Työsuhteessa heidän luomiensa teosten oikeudet lähtökohtaisesti siirtyisivät työnantajalle työnantajan toimialan edellyttämässä laajuudessa, ja korvauksen katsotaan lähtökohtaisesti sisältyvän palkkaan.

Muutkin alihankintasuhteet on hyvä erottaa työsuhteista, ja myös niissä on tärkeää aina sopia teosten käyttö- ja omistusoikeudesta. Lisäksi on syytä muistaa, että yritys ei voi koskaan olla tekijänoikeuden alkuperäinen haltija, vaan teoksen tekijä on aina ihminen.

Blogi on julkaistu alun perin 15.4.2019.