Tekoäly ja tekijänoikeudet – 5 näkökulmaa luovan työn tulevaisuuteen

Käyttääpä taidemaalari mitä sivellintä tahansa, syntyy hänelle tekijänoikeus maalaukseensa. Mutta entä jos hän käyttää tekoälyä siveltimen sijaan? Onko tekoäly juridisessa mielessä väline vai luoja? IP-juristi Jussi Ilvonen pohtii, miten tekoäly ja 3. huhtikuuta muuttuva tekijänoikeuslaki vaikuttavat luovan työn tekemiseen ja liiketoimintaan.

Tekoäly eli AI (artificial intelligence) ja koneoppiminen ovat yhä suurempi osa työtä, oppimista, uuden luomista ja yritysten arvonluontia. Mitä tämä tarkoittaa tekijöiden ja yhtiöiden oikeuksien kannalta? 

Kuka omistaa tekijänoikeuden AI:n tuottamaan markkinointitekstiin, kuvitukseen tai muuhun luovaan sisältöön? Jos AI tuottaa nettisivullesi kuvastoa, omistatko tekijänoikeuden siihen ja voitko rikkoa tietämättäsi jonkun toisen oikeutta? Kysymyksiin ei vielä ole yksiselitteisiä vastauksia. Odotettavissa on aiheeseen liittyviä tekijänoikeusriitoja, kunnes oikeustila alkaa selkeytyä.

Tekoälyä, tekijyyttä, luovia teoksia ja niiden tekijänoikeuksia on kiinnostavaa tarkastella viidestä näkökulmasta. 

1. AI tekijänoikeuksien haltijana

Henkisen luomistyön tuloksena voi syntyä esimerkiksi lähdekoodi, elokuva, maalaus, sävellys, kartta, rakennus, runo tai taideteollisuuden tuote. Lain mukaan tekijälle syntyy luomistyönsä tulokseen eli teokseen tekijänoikeus. Tekijänoikeus on pitkäkestoinen yksinoikeus, joka kattaa teoksen kopioinnin, sen saattamisen yleisön saataviin ja tietyissä rajoissa myös sen muuttamisen. Tekijänoikeus syntyy, kun niin sanottu teoskynnys ylittyy eli teosta on pidettävä itsenäisenä ja omaperäisenä tekijänsä henkisen luomistyön tuloksena.

Vastaavasti vahva kansainvälinen pääsääntö on, että juridisesti tekijänoikeus voi syntyä vain ihmistekijöille. Se tarkoittaa, että AI:n luomistyön tulokseen ei lähtökohtaisesti synny tekijänoikeuksia, jotka voisivat esimerkiksi siirtyä AI-sovelluksen omistavalle tai sitä lisenssillä käyttävälle yritykselle. 

2. AI luomisen apuvälineenä

Kun AI on luomisen apuväline, lopputulokseen voi syntyä tekijänoikeus – mutta vain, jos ihminen tai ihmiset ovat merkittävästi vaikuttaneet lopputuloksen eli omaperäisenä pidettävän teoksen syntymiseen. Tämä ilmiö ei ole tekijänoikeuksien kannalta uusi. Esimerkiksi ohjelmistokehityksessä tekijänoikeus voi syntyä henkilölle tai henkilöille, jotka yksin tai yhdessä antavat suoritusohjeet koodaajalle tai koodaajille. Tekijänoikeus kuuluu ohjeiden antajille etenkin silloin, kun suorittavalla taholla on vain vähän mahdollisuuksia käyttää omaa luovuuttaan.  

Tekoälyn avustavaankin rooliin liittyy paljon harmaan sävyjä: on hankalaa hahmottaa, mikä ihmisen luomistyön ja koneen tekijänoikeudellisesti relevantin luomistyön suhde on. Selkeyttäviä linjauksia saadaan, kun aiheeseen liittyviä riita-asioita etenee ylimpiin tuomioistuimiin.

3. AI ja tietokantaoikeudet

Tekoälyn tuottamat luomukset herättävät pohtimaan myös tekijänoikeuden kaltaisia lähioikeuksia, etenkin luettelon ja tietokannan valmistajan suojaa. 

EU-maissa lähioikeus voi syntyä yritykselle, joka valmistaa tietokannan tai luettelon. Lähioikeus vaikuttaa kuitenkin soveltuvan melko huonosti AI:n luomiin tietokantoihin, sillä suojan saaminen edellyttää huomattavaa panostusta tietokannan luomiseen. Tämä vaatimus ei useinkaan täyty AI:n valmistamien tietokantojen kohdalla. 

Viimeaikaisessa oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että uudenlainen lähioikeus voisi olla yksi mahdollinen ratkaisu AI-luomusten oikeussuojatarpeisiin. 

4. Tyylin kopiointi

Kuinka tulisi suhtautua AI-luomuksiin, joissa AI on kopioinut jonkin taiteilijan tai esiintyjän tyyliä tai puhetapaa? Tekijänoikeus suojaa vain yksittäisiä tyylin ilmaisuja, kuten tekstiä, kuvaa tai esitystä. Joissakin jäljittelytapauksissa menettelyyn voidaan kuitenkin puuttua sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain nojalla tai rikosvastuun kautta, jos esimerkiksi petoksen rikostunnusmerkistö täyttyy.

5. AI ja oikeuksien loukkaukset

Tekoälysovelluksen omistajat tai käyttäjät voivat joutua vastuuseen toisten oikeuksien loukkauksista, kuten teosten kopioinnista tai muuttamisesta ilman tekijänoikeuden haltijoiden lupaa. AI-luomukset pohjautuvat usein koneoppimiseen eli siihen, että tekoälysovellukselle syötetään runsaasti esimerkiksi kuva- tai tekstimateriaalia, jota sovelluksen algoritmit hyödyntävät. Koneoppimiseen liittyy usein sellaista tallennusta ja muuttamista, johon on aiemmin tarvittu oikeudenhaltijoiden lupa niiltä osin, kun kyseessä on tekijänoikeuden suojaama materiaali.

Tilanne muuttuu 3.4.2023, kun tekijänoikeuslain muutokset tulevat voimaan. Muutosten myötä muun muassa internetissä luvallisesti ja avoimesti saatavilla olevista teoksista voi olla tietyissä tapauksissa mahdollista valmistaa kappaleita käytettäväksi tekoälysovellusten kouluttamiseen ja muuhun niin sanottuun tekstin- ja tiedonlouhintakäyttöön ilman tekijänoikeuden haltijoiden lupaa. Käyttö edellyttää, että käyttäjällä on laillinen pääsy aineistoon. Tekijät saavat kuitenkin kieltää tiedonlouhintakäytön tai rajoittaa sitä, kun tietoa louhitaan muuhun kuin tutkimusorganisaation tai kulttuuriperintölaitoksen tieteellisiin tutkimustarkoituksiin.

Tekstin- ja tiedonlouhintarajoitusta ei ole  säädetty tekoälykäyttöä silmällä pitäen, eikä olekaan toistaiseksi varmaa, missä määrin ja minkälaisiin tekoälysovelluksiin edellä mainittu datan- ja tiedonlouhintapoikkeus soveltuu. On myös todennäköistä, että jatkossa on haastavaa muun muassa tunnistaa, mikä on luvallisesti saatavilla olevaa tekijänoikeussuojattua aineistoa. 

On kiinnostavaa seurata, kuinka tekijänoikeuslain muutokset näkyvät käytännössä ja kuinka ne vaikuttavat luovan työn tulevaisuuteen Suomessa ja Euroopassa.  

Pohditko luovan työsi tulosten suojaamista? Ota yhteyttä! Erityisosaamistani ovat muun muassa luovien alojen tekijänoikeudet, mallioikeudet, tavaramerkit, yhteistyösopimukset ja yritysjuridiikka.