24.9.2019
Kaupallistamisen osaaminen voi tulevaisuudessa olla merkittävä menestyksen tulppa suomalaisyrityksille, ilmenee Kolsterin ja Taloustutkimuksen tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi 200 suomalaisyritysten toimitusjohtajaa ja johtoryhmän jäsentä.
Taloustutkimus haastatteli huhti-toukokuussa 200 yrityspäättäjää patentti- ja tekijänoikeuksien asiantuntijayritys Kolsterin tilauksesta. Mukana haastatteluissa oli 26 % Suomen top-100-yrityksistä. Vastaajina oli sekä yritysten toimitusjohtajia että johtoryhmien jäseniä.
Lataa koko tutkimusraportti tästä.
Heidän edustamiensa yritysten liikevaihdosta 40 prosenttia tulee uusista tuotteista ja palveluista. Kuitenkin vain 8 prosenttia vastaajista sanoo suomalaisten osaavan kaupallistaa innovaatioita.
”Kun yritys rakastuu uuteen keksintöön, laitteeseen, palveluun tai tuotteeseen, unohdetaan usein miettiä, miten siitä voisi saada kaiken kaupallisen hyödyn irti. Ei nähdä arvonluontimahdollisuuksia, vaan jätetään tuotekehitysprosessin monet vaiheet hyödyntämättä”, sanoo Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo.
Hyvin suojatun tuotteen todellinen arvo kasvaa, kun se tai sen osat ovat markkinoiden käytettävissä. Helosuon mukaan hyödyntämällä IPR:ää (Intellectual Property Rights, aineettoman omaisuuden oikeudet) nykyistä tehokkaammin, yritykset voisivat saavuttaa merkittävää taloudellista hyötyä: ”Sijoittamalla miljoonan tuotekehitykseen, voi saada 15 miljoonaa takaisin, jos miettii tarkasti kaikki kaupallistamismahdollisuudet.”
Yli 90 prosenttia yrityspäättäjistä on sitä mieltä, että hyvin hoidettu IPR-salkku kasvattaa yrityksen arvoa. Silti yrityspäättäjät eivät tunne innovaatioasioita kovinkaan syvällisesti. Vastaajat näkevät oman yrityksensä johtoryhmässä olevan vain kohtalaista IPR-osaamista ja vain alle neljäsosalla yrityksistä on IPR-strategia.
”Yritysten hallituksissa ei ole tarpeeksi ammattitaitoa ja halua hyödyntää tuotekehitysinnovaatioita perusteellisesti. Hallitusten pitää osata vaatia IPR-osaamista yritysten operatiiviseen ja ylimpään johtoon rekrytointien tai kumppanuuksien kautta”, Timo Helosuo sanoo.
Tutkimuksesta käy ilmi myös, että innovaatiotoimintaa pitää oman yrityksensä kannalta tärkeänä 78 prosenttia yrityspäättäjistä. 41 prosentin mielestä Suomi tarjoaa parhaan toimintaympäristön tuotekehitykselle – seuraavina tulevat Yhdysvallat, Saksa, Ruotsi ja Kiina. Innovaatioista tärkeimmiksi koetaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä nykyisten jatkokehittäminen, mutta reilusti yli puolet mainitsee tärkeinä innovaatioalueina myös prosessit, bisnesmallit ja organisaation.
Tutkimuksessa kysyttiin myös yrityspäättäjien käsitystä Kiinan talouden noususta. Vain kolmasosa yrityspäättäjistä kokee kiinalaisyritysten olevan uhka Suomen taloudelle. Vaikka Kiinaa ei nähdä suurena uhkana, yrityspäättäjät ovat huolissaan siitä, että suomalaiset yritykset myydään liian varhain ulkomaiseen omistukseen sen sijaan, että niitä kehitettäisiin kotimaisin voimin. Tätä mieltä vastaajista on 60 prosenttia.
Tutkimuksessa vastaajat mainitsivat innovaatioihin liittyvinä uhkina kustannukset, tuotekopioinnin ja kovenevan kilpailun. Helosuon mukaan IPR-asiat hyvin hoitamalla yritykset pystyisivät minimoimaan uhkia.
Verohelpotuksia innovaatiotoiminnan vastineeksi toivoo 69 prosenttia vastaajista. 61 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että yritystuet pitäisi kohdistaa pääosin innovaatioita tekeviin yrityksiin. Kolsterin Timo Helosuo painottaa, että pelkkä innovaatiotoiminta ei kuitenkaan saa olla tuen peruste: ”Yritystukien kohteena ja edellytyksenä pitäisi aina olla realistinen kaupallistamissuunnitelma. Sen pitäisi koskea myös korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, jolloin ne ohjautuisivat tehokkaammin yhteistoimintaan yritysten kanssa.”
Lue lisää Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuon ratkaisuehdotuksia
Timo Helosuo
040 576 1659
timo.helosuo@kolster.fi
LUE MYÖS
Talouselämä 15.9.2019: Suomalaiset eivät osaa kaupallistaa tuotteitaan – sitten ihmetellään, miksi me jäämme syömään pettuleipää