Yhdistetyn patenttituomioistuimen ensimmäiset päätökset kertovat tulevasta

Yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC) Suomen paikallisjaosto on antanut ensimmäisen päätöksensä. Muissakin paikallisjaostoissa on jo annettu määräyksiä turvaamistoimiasioissa. Ottaen huomioon käsittelyjen ripeyden UPC:ssa oikeuskäytäntöä tulee muodostumaan lähitulevaisuudessa hyvää vauhtia. 

Yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC) aloitettua toimintansa kesäkuun 2023 alussa tuomioistuimeen on tullut vireille tähän mennessä kohtuullinen määrä asioita: 42 loukkauskannetta, 19 mitätöintikannetta ja kuusi turvaamistoimihakemusta. Ylivoimaisesti valtaosa loukkauskanteista ja kaikki turvaamistoimihakemukset, lukuun ottamatta yhtä hakemusta Suomessa, ovat tulleet vireille Saksan paikallisjaostoissa. Mitätöintikanteet ovat puolestaan käsittelyssä pääosin Pariisin keskusjaostossa. Mitätöintikanteista vain muutama liittyy samaa patenttia koskevaan loukkauskanteeseen. Valitustuomioistuimeen Luxemburgiin on saapunut kaksi valitusta ensimmäisen asteen antamista määräyksistä.

UPC:hen on tähän mennessä jätetty yli 500 000 opt-out -ilmoitusta, joilla patentinhakijat ja -haltijat ovat ilmoittaneet patenttiensa jättämisestä UPC:n toimivallan ulkopuolelle. Tämä määrä tarkoittaa käytännössä huomattavaa osaa eurooppapatenteista ja ilmentää varovaista suhtautumista UPC:hen. Toisaalta suuri määrä eurooppapatentteja on edelleen UPC:n toimivallan piirissä ja vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin eli yhtenäispatentin näyttäisi valitsevan vajaa kolmannes eurooppapatentin haltijoista.

Näiden lukujen valossa näyttää siis siltä, että UPC on aloittanut toimintansa maltillisen juttumäärän kanssa. Oikeudenkäynnit keskittyvät oletetun mukaisesti varsinkin Saksaan.

Ensimmäinen Suomessa annettu päätös

Ehkä yllättävänkin suuressa osassa tähän mennessä vireille tulleista asioista (30) UPC:ssa vastaaja on aloittanut prosessiväitteellä (preliminary objection), jolla voidaan kiistää tuomioistuimen tai valitun jaoston toimivalta käsitellä asiaa. Näin kävi myös ensimmäisessä loukkausasian käsittelyssä Suomen paikallisjaostossa.

Suomen paikallisjaosto antoi vastikään ensimmäisen päätöksensä loukkauskannetta ja siihen liittyvää turvaamistoimihakemusta koskevassa asiassa. Loukkauskanne koski patentinhaltija AIM Sport Vision AG:n eurooppapatenttia EP 3295663 ja tuli käsiteltäväksi Suomen paikallisjaostolle vastaajan Supponor Oy (5) päätoimipaikan perusteella.

Patentinhaltija oli 12.5.2023 jättänyt kyseistä patenttia koskevan opt-out -ilmoituksen, jolla patentti suljettiin pois UPC:n toimivallasta. Patentinhaltija oli kuitenkin 5.7.2023 perunut opt-out -ilmoituksen ja jättänyt samana päivänä loukkauskanteen ja hakemuksen väliaikaisen kiellon määräämiseksi UPC:hen.

Vastaajat kiistivät prosessiväitteessään (preliminary objection) muun ohessa UPC:n toimivallan käsitellä loukkauskannetta sillä perusteella, että patentinhaltijan opt-out -pyynnön peruutus ei ollut pätevä. Oikeus kutsui asian kiireellisyyden vuoksi osapuolet suulliseen kuulemiseen ja antoi poikkeuksellisesti päätöksensä suullisesti heti 22.9.2023 pidetyn kuulemisen jälkeen (kirjallisesti 20.10.2023).

Oikeus hyväksyi vastaajien prosessiväitteen sillä perusteella, että kyseistä patenttia koskevat loukkaus- ja mitätöintikäsittelyt olivat käynnissä saksalaisissa tuomioistuimissa opt-out -ilmoituksen peruutuksen tekohetkellä, mikä esti kyseisen ilmoituksen tehokkaan peruuttamisen sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (UPCA) artiklan 83(4) mukaisesti eikä siten UPC ollut toimivaltainen käsittelemään asioita.

Patentinhaltija oli pyrkinyt perustelemaan, ettei kyseistä säännöstä voida soveltaa sellaisiin kansallisiin kanteisiin, jotka ovat tulleet vireille ennen mainitun sopimuksen voimaan astumista 1.6.2023. Oikeus totesi päätöksen perusteluissa, että sopimuksen säännöksen sanamuoto on tältä osin selvä ja yksiselitteinen, eikä se määrittele aikarajaa patentinhaltijan esittämällä tavalla. Opt-out -ilmoitus on strateginen valinta, joka voi estää pääsyn takaisin UPC:n toimivallan piiriin tämänkaltaisissa tilanteissa.

UPC:n ratkaisutoiminta ensimmäisten päätösten valossa

Ensimmäisen viiden toimintakuukautensa aikana UPC on antanut jo muutamia päätöksiä turvaamistoimiasioissa, joista voidaan nähdä, miten oikeus esimerkiksi tulkitsee turvaamistoimien määräämisen edellytyksiä tai miten oikeus arvioi ns. turvaavaan kirjeen (protective letter) merkitystä haettaessa väliaikaista kieltoa vastaajaa kuulematta. Väliaikaiset kieltomääräykset on voitu käsitellä erittäin kiireellisinä tilanteen niin vaatiessa, mikä on mahdollistanut nopean ja tehokkaan oikeuksien täytäntöönpanon. Kaikissa tapaukissa käsittelyt ovat edenneet osapuolten edellyttämällä joutuisuudella.

UPC:n päätösten alueellinen soveltamisala on poikkeuksellisen laaja ja riippuu tarkemmin siitä, perustuvatko vaatimukset yhtenäispatenttiin vai klassiseen kansallisesti validoituun eurooppapatenttiin niissä maissa, joissa sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta on voimassa. Ensimmäisten päätösten valossa UPC näyttäytyy tehokkaana vaihtoehtona kansainvälisten patenttiriitojen ratkaisuun niiden maiden osalta, joissa sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta on voimassa (17 EU-maata).

Se, miten UPC:n rooli kehittyy suhteessa kansallisiin tuomioistuimiin, tulee riippumaan siitä, miten patentinhaltijat vakuuttuvat yhtenäispatenttijärjestelmän hyödyistä ja uuden kansainvälisen tuomioistuimen eduista. Alku näyttää lupaavalta.