Yhtenäispatentti tarjoaa laajaa suojaa helposti, uhkana kalliit riidat

Vuosikymmeniä suunnitteilla ollut eurooppalainen aluepatentti tulee voimaan näillä näkymin vuodenvaihteen tienoilla yhtenäispatenttina, joka kattaa osan EU-alueesta. ”Yritysten kannattaa olla valppaina. Kattavaa suojaa saa jatkossa entistä helpommin, mutta taloudelliset riskit on hyvä tiedostaa etukäteen”, Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Marjut Honkasalo sanoo.

Kun uusi järjestelmä tulee voimaan, patenttien hakuprosessi ei muutu, mutta nykyisten eurooppapatenttien lisäksi Euroopan patenttivirastolta (EPO) voi hakea yhtenäispatenttia. Jatkossa yritys voi siis suojata keksintönsä järjestelmään kuuluvissa maissa kolmella erilaisella patentilla: kunkin maan omasta patenttivirastosta haettavalla kansallisella patentilla, EPO:lta haetun patentin yhtenäispatentilla tai nykyjärjestelmän mukaisilla maakohtaisilla eurooppapatenteilla. Suomessa kansallista patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallituksesta.

”Uusi järjestelmä tietää yrityksille keksintö- ja yrityskohtaisia valintoja. Hakijan on nimittäin päätettävä, jatkaako se Euroopan patenttiviraston myöntämää patenttia kansallisina patentteina nykykäytännön tapaan vai ottaako 17:ää EU-maata koskevan yhtenäispatentin. Muissa Euroopan maissa jatkuu nykykäytäntö. Hakemukset arvioidaan Euroopan patenttivirastossa samoin perustein kuin aiemminkin”, IPR-asiantuntijayritys Kolsterin eurooppapatenttiasiamies ja osakas Marjut Honkasalo kertoo.

Euroopan yhteisön jäsenmaille on suunniteltu alueellista patenttijärjestelmää 1970-luvulta lähtien. Nyt maali häämöttää, sillä tammikuussa alettiin soveltaa uuteen yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvan tuomioistuinsopimuksen tiettyjä osia väliaikaisesti. Kun tuomioistuinjärjestelyt ovat riittävän valmiit, Saksa ratifioi tuomioistuinsopimuksen. Silloin myös tiedetään, milloin alueellinen yhtenäispatenttijärjestelmä tulee voimaan. Honkasalo arvioi sen tapahtuvan tämän vuoden lopulla tai viimeistään vuoden 2023 alussa. Uusi järjestelmä sisältää sekä yhteisen patenttituomioistuimen että yhtenäispatentin.

Maakohtaisista eurooppapatenteista maksetaan vuosimaksuja jokaiseen maahan erikseen. Yhtenäispatentilla sen sijaan on yksi vuosimaksu, joka kattaa kaikki järjestelmän piirissä olevat maat. Yhtenäispatentin vuosimaksujen taso vastaa suuruudeltaan Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Alankomaihin maksettavien vuosimaksujen summaa.

”Jos yritys tarvitsee patentilleen laajaa maakattavuutta, se hyötyy järjestelmästä. Yhtenäispatentista voi tulla säästöä, kun ei tarvitse maksaa maakohtaisia vuosimaksuja.”

Uudistuksen yhtenä riskinä reippaasti kalliimmat patenttiriidat

Yhteinen patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on oleellinen osa yhtenäispatenttijärjestelmää. Kun järjestelmä tulee voimaan, nykyiset myönnetyt kansalliset eurooppapatentit siirtyvät automaattisesti sen alaisuuteen, ellei niitä ole erikseen poissuljettu tai niistä ole vireillä riitaa kansallisessa tuomioistuimessa.

Yhteisen patenttituomioistuimen etu on, että sen päätökset koskevat kaikkia järjestelmässä mukana olevia EU-maita. Kukaan ei kuitenkaan vielä tiedä, kuinka yhteinen patenttituomioistuin toimii ja minkälaisia päätöksiä se tekee.

”Kaikkien yritysten, joilla on kansallisia eurooppapatentteja, pitää olla tässä asiassa tarkkoina ja miettiä, haluavatko ne mahdolliset riidat kansallisiin tuomioistuimiin vai yhteiseen patenttituomioistuimeen. Jo ennen uuden järjestelmän voimaantuloa patentinhaltija tai -hakija voi sulkea eurooppapatenttinsa ja -patenttihakemuksensa pois yhteisen patenttituomioistuimen piiristä. Tällöin mahdolliset eurooppapatentteja koskevat riidat käsitellään edelleen kansallisissa tuomioistuimissa”, Honkasalo sanoo.

Sulkemisessa on seitsemän vuoden siirtymäaika, jota voidaan jatkaa vielä seitsemällä vuodella. Poissulkeminen ei onnistu, jos yhteisessä tuomioistuimessa on käsiteltävänä kansallista eurooppapatenttia koskeva asia. Yhtenäispatenttia sen sijaan ei voi sulkea pois yhteisestä patenttituomioistuimesta.

”Suomalaisesta näkökulmasta riitojen käsittely uudessa tuomioistuimessa on huomattavasti kalliimpaa kuin aiemmat käytännöt, koska oikeudenkäyntimaksut ovat korkeammat. Jos kaksi yritystä kiistelee kansallisen eurooppapatentin loukkauksesta kansallisessa tuomioistuimessa eli markkinatuomioistuimessa, oikeudenkäyntimaksu on kaksituhatta euroa. Jos kiistaa käydään markkinatuomioistuimen yhteyteen tulevassa yhteisessä patenttituomioistuimessa, oikeudenkäyntimaksu on vähintään yksitoistatuhatta euroa. Pienet yritykset tosin saavat alennusta 40 prosenttia, mutta hinta on sen jälkeenkin nykyistä korkeampi”, Marjut Honkasalo korostaa.

Yhtenäispatentin ovat jo ratifioineet Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Slovenia, Suomi, Tanska ja Viro.