Ensimmäinen YouTube-video julkaistiin 16 vuotta sitten. Teini-ikään ehtineestä videojulkaisualustasta on tullut yrityksillekin tärkeä viihteen ja hyötytiedon kanava. Kolsterin Hannes Kankaanpää summaa somekentän kiinnostavimmat tuoreet kehityskulut yritysten näkökulmasta.
Tekoäly tehostaa tekijänoikeusvalvontaa
Yksi somekentän muutoksista on tietynlaisten verkkoalustojen vastuu toteuttaa teknisiä toimia, joilla valvotaan loukkaavan sisällön julkaisemista. Tämä on nopeuttanut tekoälypohjaisten valvontamekanismien käyttöönottoa, mutta myös mahdollisesti tehostanut tekijänoikeusvalvontaa. Toisella puolen kolikkoa on huoli mittavien investointien tarpeesta pienemmillä toimijoilla, jos pitäisi investoida massiivisiin teknisiin järjestelmiin.
YouTubella on esimerkiksi käytössään Content ID -sisällöntunnistusjärjestelmä, joka vertaa palveluun ladattuja videoita sisällön omistajien tietokantaan. Tekijänoikeuksien haltijat voivat itse päättää, miten järjestelmän tunnistamiin tekijänoikeusrikkomuksiin suhtaudutaan: niistä voidaan vaatia korvauksia tai niiden käyttö voidaan estää kokonaan tai tietyillä maantieteellisillä alueilla. Joillekin oikeuksien omistajille riittää tieto siitä, missä heidän sisältöjään on käytetty.
”Musiikki- ja elokuvateollisuuden aineistoja julkaistaan paljon YouTubessa. On selvää, että artistien ja muiden luovien alojen toimijoiden on saatava heille kuuluvat korvaukset ja kreditoinnin on oltava kunnossa. Tekoälypohjaiset valvontaratkaisut kehittyvät jatkuvasti, mutta koneille – kuten toki joskus ihmisillekin – tuottavat haasteita tilanteet, joissa joudutaan käyttämään tulkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi parodiateokset ja vaikkapa tulkinta siitä, milloin ja kuinka paljon mashupeissa on luvallista käyttää lyhyitä otteita toisten teoksissa sitaattioikeuden turvin”, Hannes Kankaanpää sanoo.
Lisäselkeyttä linkittämiseen ja toisten sisältöjen jakamiseen
Linkitätkö verkkosivuillesi tai somekanaviisi muiden julkaisemia sisältöjä, kuten uutisia, ääni- tai videostriimiä tai kuvasisältöä? Perinteisesti lupaa linkittämiseen on arvioitu sen mukaan, saavuttaako sisältö uuden linkittämisen tai jakamisen kautta uuden yleisön vai ei. Euroopan unionin tuomioistuin EUTI selkeytti tuoreessa ratkaisussaan (C-392/19/CJEU) periaatteita, joiden mukaan avoimilla verkkosivuilla olevia sisältöjä voi linkittää verkkosivuille tai somekanaviin, erityisesti siitä näkökulmasta voiko sisällön haltija sopimuksin ja/tai teknisin keinoin rajoittaa mahdollisuutta jakaa sisältöä edelleen.
Ratkaisussa otettiin erityisesti kantaa framingiin eli kehyslinkittämiseen tai sisältöjen upottamiseen. Siinä tekijänoikeuksin suojattua sisältöä jaetaan kolmansien osapuolten kanavissa tekniikalla, jossa alkuperäisen sivuston sisältö avautuu omassa kehyksessään linkittäjän sivulle.
”EUTIn linjauksen mukaan tekijänoikeuden omistaja voi rajoittaa tällaista sisällön jakamista kolmansien osapuolten kanavissa, myös niissä tapauksissa, joissa sisältö on julkaistu julkisilla verkkosivuilla tekijänoikeuden omistajan luvalla. Sisällön julkaisijan pitää kuitenkin rajoittaa kehyslinkittämistä teknisillä ratkaisuilla. Jos linkittämistä ei ole teknisesti rajattu ja oikeuden haltija on antanut sisältöön rajoittamattomat julkaisuoikeudet, julkisen sisällön linkittäminen on ratkaisun mukaan luvallista”, Kankaanpää kertoo.
Mielenkiintoinen on myös tuore markkinaoikeuden ratkaisu MAO126/21. Se koskee tunnetun urheilijan Instagram-palveluun postaamaa kuvaa, joka oli iltapäivälehden toimesta kopioitu kuvakaappauksena ja uutisoitu. Kyseisessä tapauksessa oli kyse somemaailmalle tyypilliseen tapaan sananvapauden ja toisaalta yksityiselämän suojan ja IPR:n välisistä rajanvedoista.
”Erityisesti tapauksella on merkitystä uutispalveluiden tuottajille, sillä siinä vedetään rajaa muun muassa kysymykseen siitä, milloin kyseessä on niin sanottu päivänpolttava uutinen, joista saa tekijänoikeuden (ja lähioikeuksien) estämättä uutisoida ja tähän uutiseen liittyen ottaa lehdistön lainausoikeuden turvin kuva-aineistoista kopioita ja milloin taas ei”, Hannes Kankaanpää sanoo.
Jos peilaa markkinaoikeuden ratkaisua aiemmin mainittuun EUTIn ratkaisuun, niin markkinaoikeuden käsittelemän tapauksen kuva oli postattu Instagramin Stories-osioon, josta kuvat poistuvat vuorokauden kuluessa, eli oikeuksien haltijan voi katsoa käyttäneen teknistä keinoa rajatakseen kuvan saatavuutta. Tämä oli myös syy sille, miksi kuvaa ei linkitetty iltapäivälehteen vaan siitä piti ottaa kuvakaappaus, jotta kuva ei poistuisi uutisesta. Tämä menettely katsottiin markkinaoikeudessa kielletyksi. Lisäksi ratkaisussa pohdittiin mm. uuden yleisön saavuttamista iltapäivälehden uutisen myötä verrattuna tunnetun henkilön omaan sosiaalisen median kanavaan.
”Asiaa on kommentoitu jonkin verran julkisuudessa ja se aiheuttanee toimintatapojen tarkistuksia media-alalla. Paljon vastaavaa uutisointia julkisuuden henkilöiden sosiaalisen median postauksista tehdään myös henkilöiden omalla suostumuksella, jolloin vastaavaa ongelmaa ei synny.”
Mikä on alustan ylläpitäjän tekijänoikeudellinen vastuu?
Itse syntymäpäiväsankari YouTubekin on ollut hiljattaisen EUTI-ratkaisun osapuolena (yhdistetyt asiat YouTube, C-682/18 ja Cyando, C-683/18).
Asiassa oli kyse verkkoalustojen kannalta hyvinkin fundamentaalisista tulkintakysymyksistä, jotka liittyvät alustojen tekijänoikeudelliseen vastuuseen käyttäjien alustoilla jakamasta laittomasta sisällöstä sekä muun muassa tekijänoikeudellisen käsitteen yleisön saataviin saattamisen sisällöstä. YouTuben osalta EUTIn ratkaisu liittyi useisiin musiikkikappaleisiin ja konserttitallenteisiin, joita oli jaettu YouTubessa.
”Juridiikan kannalta merkittävää oli muun muassa se, että EUTI antoi tiettyjä, joskaan ei tyhjentäviä arviointikriteereitä sen arvioimiseksi, millaisissa tilanteissa alustat voisivat olla vastuussa tekijänoikeusloukkauksesta”, Kankaanpää sanoo.
Ratkaisun mukaan alustan ylläpitäjä voi olla vastuussa tekijänoikeusloukkauksista, jos se 1) jättää toteuttamatta sellaiset tekniset toimenpiteet, joita huolelliselta toimijalta voidaan odottaa tekijänoikeuden loukkausten estämiseksi, vaikka se tietää tai sen pitäisi tietää, että alustan käyttäjät jakavat suojattuja sisältöjä laittomasti sen välityksellä, 2) osallistuu yleisölle laittomasti välitettyjen suojattujen sisältöjen valitsemiseen ja 3) tarjoaa alustallaan tällaisten sisältöjen laittomaan jakamiseen erityisesti tarkoitettuja välineitä tai edistää tietoisesti niiden jakamista. Viimeksi mainitusta voi olla osoituksena se, että ylläpitäjän liiketoimintamallissa alustan käyttäjiä kannustetaan välittämään suojattuja sisältöjä.
”Ratkaisu on sinänsä varsin monitahoinen ja siinä on kyse myös eri direktiivien mukaisten vastuusääntöjen suhteista. EUTI ei soveltanut asiassa uutta tekijänoikeusdirektiiviä, sillä se ei ollut vielä voimassa käsiteltyjen asioiden tapahtuma-aikaan. Kyseisessä direktiivissä on tunnetusti kiistanalainen artikla 17, joka koskee nimenomaan alustojen vastuuta ja roolia tekijänoikeudella suojattujen teosten välittämisessä yleisölle”, Kankaanpää huomauttaa.
Me at the Zoo: millainen onkaan ensimmäinen YouTubessa julkaistu video?
Kaipaatko neuvoja tekijänoikeuskysymyksissä?
Lisätietoja:
Hannes Kankaanpää, hannes.kankaanpaa@kolster.com, puh. 040 920 8703