Pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada Euroopan Unionin Horisontti 2020-ohjelman pk-instrumentin kautta tuotteensa tai palvelunsa kaupallistamiseen jopa yli kaksi miljoonaa euroa tukirahaa. Sitä vain haetaan turhan vähän. Lakimiehemme Sanna Häikiö kertoo, mitä EU-rahan hakijan on tärkeää tietää.
Yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen on saatavana rahoitusta enemmän kuin moni ymmärtää. Suomalaisyritysten kannattaa tutustua etenkin EU:n Horisontti 2020-puiteohjelmaan. Ohjelman kautta voi hakea rahoitusta muun muassa uusien teknologien, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Rahoituspäätöksissä suositaan hakemuksia, joissa korostuu vaikuttavuus eli kyky luoda Eurooppaan uusia työpaikkoja, kasvua ja kilpailukykyä.
Rahahanan auki saamisessa on kuitenkin omat kiemuransa, joihin tutustumiseen kannattaa satsata. Se voi ratkaista yrityksesi tulevaisuuden.
Autamme mielellämme yritystäsi arvioimaan mahdollisuuksia hakea EU-rahoitusta. Varaa aika Sanna Häikiön maksuttomaan konsultaatioon tästä.
EU:n Horisontti 2020-puiteohjelman kautta jaetaan innovaatioprosessin kaikkiin vaiheisiin vuosina 2014–20 peräti yli 80 miljardia euroa ja vuodesta 2021 lähtien seuraavan puiteohjelma Horizon Europen myötä potti kasvaa komission alustavien suunnitelmien mukaan jopa 100 miljardiin euroon. Suomi maksaa jatkuvasti osansa tähän kassaan, joten meidän on syytä myös oppia hakemaan ja käyttämään näitä rahoja.
Horisontti 2020 sisältää useita tutkimukseen ja innovaatioon suunnattuja rahoitusinstrumentteja. PK-yritykset voivat osallistua yhteishankkeisiin yhdessä muiden kumppaneiden kanssa tai hakea rahoitusta innovaationsa kehittämiseen ja kaupallistamiseen yksin niin sanotun PK-rahoitusinstrumentin kautta. Sen kautta avustusta voi saada tuotteen tai palvelun kaupallistamiseen 500 000 eurosta jopa 2,5 miljoonaan euroon saakka.
Rahoituksen kattavuus voi olla 70–100 prosenttia, riippuen hankkeen muodosta ja rahoituksen saajan asemasta.
EU-rahoituksen perusideana on nostaa ja vahvistaa Euroopan globaalia kilpailukykyä jakamalla rahoitusta sekä perustutkimukseen että markkinoille pääsyyn. Kun yhteishankkeiden rahoitusta hakiessa perustetaan konsortioita eli yhdistetään eri toimijoiden voimia, päästään pidemmälle. Yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia kannustetaankin yhteistyöhön. Kun rahaa haetaan yhdessä, saantimahdollisuudet paranevat. Meillä Suomessa monia yhteistyökuvioita koordinoi muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Yhteistyöhakemuksissa on syytä olla tarkkana alusta lähtien, jotta esimerkiksi kaupallisen yhtiön ja verovaroilla rahoitetun korkeakoulun erisuuntaiset intressit eivät johda missään prosessin vaiheessa vaikeuksiin. Intressien yhteensovittaminen onkin usein haaste, jossa asiantuntijasta on iso apu.
On totta, että Horisontti 2020 -rahoituksen hakeminen on rahoitusinstrumentista riippumatta työlästä ja rahoitusehdot ovat paikoin vaikeaselkoiset. Tämä kuitenkin karkottaa hakijoita aivan turhaan. Paketti ei ole liian iso sulateltavaksi, kun sen ottaa käsittelyyn vaihe vaiheelta yhteistyössä asiantuntijan kanssa ja varaa käsittelyyn riittävästi aikaa.
Tämän olen nähnyt, kun olen ollut mukana viilaamassa Horisontti 2020-ohjelman rahoitusehtoja EU:n komission asiantuntijaryhmässä sekä laatimassa yhteisrahoitushankkeiden DESCA-mallikonsortiosopimusta.
Hakemuksen valmisteluun on syytä varata riittävästi aikaa. Meillä Suomessa EU-hankkeisiin saa valtion koordinoimaa neuvontaa erityisesti Business Finlandin EUTI:sta. Olennaista on, että hakijat todella haluavat saada asian eteenpäin ja antaa prosessiin aikaansa.
Myös hakemusten käsittely EU:n elimissä vie aikansa. Keskimääräinen käsittelyaika on hieman hanketyypistä riippuen kahdesta viiteen kuukautta hakemuksen jättämisestä. Kun rahoitus sitten myönnetään, alkaa yhteishankkeisssa sopimusten tekeminen sekä komission että yhteistyökumppaneiden kesken rahoituspäätökseen liitettyjen rahoitusehtojen mukaisesti. Myös tässä vaiheessa asiantuntijan tuki voi olla ratkaisevan tärkeää.
Kokemus on osoittanut, että mitä paremmin IPR-asiat on rahoitushakemuksessa pureskeltu, sitä paremmat ovat myös hakemuksen menestymismahdollisuudet.
Prosessin kaikissa vaiheissa on oltava tarkkana, jotta hakijan immateriaalioikeudet eivät valu hukkaan. Erityisesti erilaisissa yhteistyökuvioissa tämä uhka on otettava tosissaan. Kun vaikkapa useat yritykset, tutkimuslaitos ja korkeakoulu hakevat rahaa yhdessä isompana konsortiona, kaikki myös tuovat pöytään omat IPR:nsä. Näissä tilanteissa on sovittava tarkasti, miten muut osapuolet saavat kunkin IPR:iä käyttää ja kuka omistaa tulokset, joita hankkeesta saadaan. Myöskään yksin toimivan pk-yrityksen ei pidä antaa immateriaalioikeuksiensa vapaita käyttöoikeuksia kenellekään.
Tutustu EU-hankerahoituspalveluumme täällä.
Lakimiehemme Sanna Häikiö on ollut muun muassa mukana määrittelemässä Horisontti-ohjelman rahoitusehtoja EU:n komission asiantuntijaryhmässä sekä laatimassa yhteishankkeisiin tarkoitettua DESCA-mallikonsortiosopimusta. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus asiakasyritysten auttamisesta rahoitusten haussa.