Suomalaiset yritykset myydään ulkomaille liian varhain ja liian halvalla, sanovat Kolsterin kyselytutkimukseen osallistuneet yrityspäättäjät. Innovaatiot ja osaaminen karkaavat Suomesta alehintaan, koska aineetonta omaisuutta ei edelleenkään kirjata taseeseen.
Yritysten myynti ulkomaille liian varhaisessa vaiheessa huolestuttaa suomalaisia yrityspäättäjiä. Taloustutkimuksen haastattelemista 202 yrityspäättäjästä 73 prosenttia sanoo, että suomalaiset yritykset myydään liian varhain ulkomaiseen omistukseen. Heidän mukaansa parempi vaihtoehto olisi, että niitä kehitettäisiin suuremmiksi kotimaisin voimin.
Tilaa koko tutkimusraportti täältä
Kolsterin Taloustutkimuksella teettämä kysely selvitti yrityspäättäjien innovaatio- ja IPR-näkemyksiä. 202 vastaajasta puolet oli toimitusjohtajia ja runsaat puolet edusti yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa.
”Emme osaa Suomessa ajatella tarpeeksi isosti ja asettaa rimaa riittävän korkealle. Olemme valmiita myymään yrityksemme raakalautana, vaikka voisimme kehittää ja jalostaa siitä designhuonekalun. Ulkomaiset ostajat tunnistavat suomalaisten yritysten potentiaalin ja käyttävät hyväkseen sen, että yrityksemme ovat alennusmyynnissä”, sanoo Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo.
Puolet tutkimukseen haastatelluista yrityspäättäjistä uskoo, että kansainväliset investoinnit Suomeen kasvavat seuraavan kolmen vuoden aikana.
”Kun yritykset myydään ulkomaille varhaisessa vaiheessa, niiden tuotekehityspanostukset Suomeen vähenevät lähes poikkeuksetta. Se on huono asia koko yhteiskunnalle. Myös patentit, tavaramerkit ja muut arvoa tuovat immateriaalioikeudet siirtyvät kaupan jälkeen yleensä emoyhtiöön Suomen ulkopuolelle. Olemme nähneet tämän IPR-kumppanina monesti.”
Koronapandemia laittoi yrityskauppoja jäihin vuonna 2020, kun epävarmuus sai monet lykkäämään kauppaneuvotteluja. Sittemmin omistajanvaihdokset ovat taas vilkastuneet.
Yrityspäättäjistä 87 prosenttia katsoo, että hyvin hoidettu IPR-salkku kasvattaa yrityksen arvoa. Samalla yli puolet heistä on sitä mieltä, että suomalaisyritykset investoivat liian vähän IPR:ään.
Immateriaalioikeudet, kuten patentit, mallisuojat ja tekijänoikeudet, ovat usein merkittävä osa yrityksen arvoa, ja niiden kirjaaminen vahvistaa yrityksen tasetta. Silti vain 24 prosenttia vastaajista kertoi, että IPR on kirjattu heidän edustamansa yrityksen taseeseen.
”Suomalaisissa yrityksissä on huima määrä arvoa, jota ei ole kirjattu taseeseen. Kun aineettomat oikeudet eivät näy taseessa, iso osa yrityksen arvosta on ikään kuin piilossa. Yritys joutuu silloin esimerkiksi maksamaan lainaa kovemmalla korolla tai se saatetaan myydä todellista arvoaan halvemmalla”, Helosuo toteaa.
Tutkimukseen osallistuneiden päättäjien edustamista yrityksistä 40 prosenttia oli tehnyt yrityskauppoja viimeisen kahden vuoden aikana. IPR-omaisuuden määritys oli tehty vain noin joka kolmannessa kaupassa.
”Yrityksen arvo yrityskaupassa riippuu pitkälti siitä, mitä hyötyä ostokohteesta on uudelle omistajalle. Kun IPR-asioista ei ole osaamista ja tietoa, kauppahinta vedetään osittain hatusta. IPR-arvonmääritys antaa kummallekin osapuolelle hyödyllistä tietoa päätöksenteon ja kauppaneuvottelujen tueksi – se hyödyttää niin ostajaa kuin myyjää”, Timo Helosuo sanoo.
Taloustutkimus toteutti tutkimuksen Kolsterin tilauksesta. Henkilökohtaiset puhelinhaastattelut tehtiin huhti–kesäkuussa 2021. Vastaajina oli yritysten toimitusjohtajia, johtoryhmien jäseniä ja muita päättävässä asemassa olevia. Yrityksistä puolella on alle 20 miljoonan euron liikevaihto ja puolella yli 20 miljoonan liikevaihto. Tutkimus on toteutettu vuodesta 2019 lähtien.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Helosuo, Kolster Oy
040 576 1659
timo.helosuo@kolster.fi