10.09.2019
10.9.2019
Oulun yliopistossa innovoidaan yhtä tuottoisasti kuin yhdysvaltalaisissa yliopistoissa, kun mittarina on keksintöilmoitusten määrä. Tutkimusryhmät kehittävät lupaavia tulevaisuuden teknologioita, jotka synnyttävät IPR-omaisuutta ja uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä. Kolster on pitkäaikainen kumppani keksintöjen suojauksessa.
”IPR tuo uskottavuutta myös yliopistomaailmassa”
Oulun yliopiston Innovaatiokeskuksen innovaatioasiamies Pekka Räsänen kuvaa yliopiston innovaatiotoimintaa tasoltaan hyvin kansainväliseksi.
”Meillä syntyy vuosittain keskimäärin 60−70 keksintöilmoitusta. Kun määrää peilaa siihen, paljonko tutkimukseen käytetään vuosittain rahaa ja mikä on yhden keksintöilmoituksen hinta per tutkimuseuro, olemme hyvällä kansainvälisellä tasolla verrattuna vaikkapa yhdysvaltalaisiin yliopistoihin”, Pekka Räsänen kertoo.
Innovaatioasiamies Pekka Räsänen – KUVA Harri Tarvainen
Hyvinä tulosmittareina Räsänen pitää myös myönnettyjä patentteja, lisensointia ja teknologioiden siirtoja yrityksille.
Yliopiston hallussa oli viime vuoden lopussa 35 patenttiperhettä, ja uusia hakemuksia tehdään vuodessa tyypillisesti 4−7. Yliopisto ei kuitenkaan pyri itseisarvoisesti kasvattamaan patenttisalkkuaan vaan siirtää patentteja ja teknologiaa aktiivisesti eteenpäin yrityksille hyödynnettäviksi.
”Patentit ja patenttihakemukset tuovat uskottavuutta yliopiston tutkimustyölle. Tutkimustulokset on suojattava, jotta turvaamme mahdollisuudet hyödyntää kehitettyjä teknologioita myöhemmin. Suojaus on tärkeää myös tutkimuskonsortioille, jotka hakevat EU- tai muuta rahoitusta tutkimushankkeidensa eteenpäin viemiseksi”, Räsänen toteaa.
”Käytämme suojauksessa parhaita asiantuntijoita”
Oulussa sähkö- ja tietotekniikan tiedekunta sekä teknillinen tiedekunta tuottavat keksinnöistä ja IPR:istä merkittävän osan. Räsäsen mukaan patenttiasiamiehen valinnan ratkaisee aina kunkin teknologia-alueen paras osaaminen.
”Käytämme muitakin suomalaisia patenttitoimistoja, mutta Kolster on ollut meille merkittävä yhteistyökumppani jo pitkään. Kolsterin Oulussa työskentelevien patenttiasiamiesten osaamisprofiilit täsmäävät erittäin hyvällä osumatarkkuudella täällä kehitettäviin teknologioihin. Heistä jokainen on aikoinaan täältä valmistunut, ja osa on tehnyt diplomityönsä ja jatkotutkimusta yliopistolla ennen patenttiasiamiesuraansa. Se on hyvä ja luonteva lähtökohta yhteistyölle.”
Oulun yliopistossa syntyy paljon myös poikkitieteellisiä keksintöjä, joissa esimerkiksi insinööri- ja lääketiede – erityisesti lääketieteen tekniikka − kohtaavat.
”Tästä hyvä esimerkki ja merkittävä suomalainen teknologia on sykkeen mittaus ja sen kaupallistamiseksi perustettu yritys Polar Electro. Perusteknologiaa kehitettiin ensin täällä Oulun yliopistossa silloisen sähkötekniikan professorin johdolla, ja hän lähti viemään hanketta myös kaupallisesti eteenpäin”, Räsänen kertoo.
Innovaatiokeskus pyrkii olemaan sekä tutkijoille että yrityksille apuna siinä, että jatkossa löydettäisiin entistä enemmän kaupallistettavia ideoita ja saataisiin kehitettyä niitä uudeksi liiketoiminnaksi.
”Yritykset, hyödyntäkää yliopistotutkimusta!”
KUVA Mikko Törmänen
Yliopiston tavoitteena on lisätä yritysyhteistyötä. Tärkeitä yhteistyön muotoja ovat tutkimus- ja tuotekehitysprojektit sekä yritysten mahdollisuus hyödyntää yliopiston tutkimusympäristöä ja laitteita. Yhteistyö synnyttää uusia kaupallisia innovaatioita, yritysaihioita ja lisensoitavaa teknologiaa.
Suomi ja Oulu ovat kansainvälisesti tunnettuja erityisesti langattoman tietoliikenteen innovaatioista, jotka ovat Räsäsen mukaan osaltaan lähtöisin yliopistotutkimuksesta ja yritysyhteistyöstä. Maailmalla tunnetaan suomalainen huippututkimus, ja ulkomaiset yritykset hyödyntävät suomalaisen yliopistotutkimuksen tuloksia monilla teknologia-alueilla kotimaisia yrityksiä aktiivisemmin.
”Tutkimustietoa on paljon saatavilla. Haluan kannustaa ja herätellä suomalaisia yrityksiä ottamaan selvää, mitä oman alan tutkimusta yliopistoissa jo tehdään ja miettimään, miten sitä voisi hyödyntää omassa tuotekehityksessä. Nyt teknologiaa lisensoidaan ja myydään paljon myös ulkomaisille yrityksille.”
”Tutkimuksen ekosysteemi ruokkii tiimiytymistä ja uusia ideoita”
Räsänen muistuttaa yrityksiä myös yliopiston tutkimusinfran hyödyntämisestä.
”Esimerkiksi merenkulun tietoliikenneyhteyksiä kehittävä KNL Networks testasi alkuvaiheen ideoitaan yliopiston radiotietoliikenteen testiverkossa, ja vuokrasi meiltä tilat tuotekehityslaboratoriolleen. Yliopiston tutkimusekosysteemi ruokkii luontevalla tavalla tiimiytymistä ja sitä kautta uusien ideoiden ja liiketoiminnan syntymistä.”
Yksi Oulun yliopistossa kehitettävistä teknologioista onkin juuri langaton tietoliikenne. Tutkijat miettivät jo kuudennen sukupolven 6G-verkkoratkaisuja ja etsivät yrityskumppaneita, jotka haluavat olla tässä kehitystyössä mukana. Yritysten hyödynnettävänä on myös 5G-testiverkko.
”Meillä on erilaisia testausympäristöjä ja paljon sellaista infraa, tutkimus- ja testauslaitteita, joita yritykset pystyisivät hyödyntämään nykyistä paljon enemmänkin”, Räsänen kannustaa.
5G-testiverkkoa hyödynsi vastikään myös mobiilipalveluyhtiö Uros testatessaan onnistuneesti eSIM-sovelluksensa toimivuutta tulevaisuuden 5G-mikroverkoissa yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.
”Yliopiston ekosysteemissä on päivittäin jopa kymmenentuhatta ihmistä. Täältä on helppo saada kasaan vaikkapa tuhannen ihmisen otos, jotka käyttäisivät erilaisia 5G-verkossa toimivia laitteita ja -palveluita. Yritykset voivat saada suoraa palautetta laitteidensa ja palveluidensa toimivuudesta”, Räsänen vinkkaa.
KUVA Rami Hanafi
”Yliopiston kyljessä syntyy yrityksiä ja uutta liiketoimintaa”
Tällä vuosituhannella Oulun yliopistosta on syntynyt kaikkiaan yli 60 tutkimuslähtöistä yritystä. Yliopisto on myös osaomistajana kahdeksassa spinoff-yrityksessä, joihin se on siirtänyt IPR-omaisuuttaan omistusosuutta vastaan. Lisäksi se tekee vuosittain 15−20 teknologiasiirtoa yrityksille.
Tutkimuslähtöisistä yrityksistä kansainvälistä tunnustusta ja merkittävää ulkomaista rahoitusta on saanut esimerkiksi uudenlaista magneettikenttään perustuvaa sisäpaikannusteknologiaa kehittävä IndoorAtlas.
”Kehitystyö vuodesta 2012 alkaen kuvaa hyvin sitä pitkää polkua, joka tarvitaan siihen, että jokin yliopistossa keksitty ja siellä ensimmäisen kerran demonstroitu teknologia pääsee kansainvälisille markkinoille tai kuluttajien laitteisiin. Yhtiö on nyt sillä kynnyksellä, että se pääsee osoittamaan teknologiansa kaupallisen potentiaalin ja realisoimaan sitä”, Räsänen toteaa.
Hänen mukaansa tutkimuksesta ponnistavien yritysten pääsy kansainvälisille markkinoille edellyttää ulkomaisen rahoituksen houkuttelemista mukaan jo varhaisessa vaiheessa – muuten homma jää piirikunnalliselle tasolle. Sen vuoksi Innovaatiokeskus avustaa lupaavimpia yritysaihioita myös rahoituksen hankkimisessa.
”Yliopistotutkimuksen tehtävänä on antaa teollisuudelle kasvun eväitä. Tutkimuksen merkitys korostuu välillisen vaikuttavuuden kautta: syntyy uutta kansainvälistä liiketoimintaa, tutkimusyhteistyötä ja työpaikkoja.”
”Oulussa kehitetään monia tulevaisuuden huipputeknologioita”
KUVA Mikko Törmänen
Erityisen vahvoja ja patentti-intensiivisiä tutkimusalueita Oulussa ovat paitsi langaton tietoliikenne ja lääketieteen tekniikka myös elektrokeraamiset materiaalit ja valmistusmenetelmät, teräsmateriaaleihin liittyvä tutkimus, biokemia ja life science monine sovellusalueineen sekä erilaiset tutka-, lasertutka- ja laserskannerisovellukset.
Erityisen mielenkiintoisina yliopistotutkimuksesta viime vuosien aikana syntyneistä teknologiayrityksistä Räsänen nostaa Luxmetin, Cerenionin, Sensmetin sekä alkutaipaleellaan olevat startup-yritykset Makneen ja AISpotterin.
Luxmet kehittää optista mittaus- ja analysointijärjestelmää korkean lämpötilan metallurgisten prosessien seurantaan. Cerenion hyödyntää poikkitieteellistä tutkimusta ja tekee tekoälysovellusta tehohoitopotilaan aivojen toiminnan mittaamiseksi. Sensmet kehittää mittalaitteistoa teollisuuden prosessivesien analytiikkaan ja mineraalien tunnistamiseen. Maknee on vuoden 2018 Slush-voittaja, joka kehittää kuvantamismenetelmää ja laitetta nivelvaivojen, kuten nivelrikon, diagnostiikkaan ja seurantaan. AISpotter tähtää maailman urheilupiirien tietoisuuteen tekoälyn voimin: se kehittää automatiikkaa videoiden analysointiin esimerkiksi urheiluvalmentajien käyttöön.
Esimerkkiyritysten ja uusien teknologioiden suojauksessa yhteistyökumppanina on ollut Kolster.
”Pitkäaikaisella patenttiyhteistyöllä on arvoa”
Teknologiatasoinen perustutkimus on pitkäjänteistä työtä, joten pitkäjänteisyys ja jatkuvuus myös patenttiyhteistyössä on Räsäsen mukaan arvokasta. Teknologia-alueen syvä tuntemus jo aiemmin suojattujen keksintöjen kautta tuo patenttihakemuksiin laatua ja monimuotoisuutta, sillä usein keksinnöt kytkeytyvät toisiinsa.
Pitkäaikainen yhteistyö merkitsee myös joustavuutta, kun yhteistyö nähdään kumppanuutena.
”Soitin äskettäin Kolsterin patenttiasiamiehelle Arto Karppiselle, kun keksijä otti yhteyttä asiassa, josta on jo kuumia neuvotteluja käynnissä yritysten kanssa. Haluamme vahvistaa tutka- ja laserskannerialueen patenttisalkkuamme pikimmiten uudella hakemuksella. Tuttu asiamies raivaa kalenteristaan aikaa patentinkirjoitustyölle vähän kiireemmässäkin aikataulussa.”
Yliopisto kutsuu Kolsterin patenttiasiamiehiä aika ajoin myös neuvoa-antaviin palavereihin, joiden pohjalta tehdään lopullisia suojauspäätöksiä.
”Tällaista konsultatiivista sessioita tarvitsimme viimeksi keksinnössä, joka ei ollut ihan suoraviivainen. Siihen liittyi ohjelmisto- ja matemaattinen ratkaisu sekä hoito- ja diagnostinen menetelmä. Haimme rajapintoja, miten suojausta voisi tämän keksintöaihion ympärille rakentaa, ja mitä olisi patentoitavissa Euroopassa ja USA:ssa.”
”Puolueetonta asiantuntija-apua valuaatioihin”
Patenttihakemusten laadinnan ja konsultoinnin lisäksi yliopisto on hyödyntänyt Kolsterin asiantuntemusta myös IPR-omaisuuden arvonmäärityksessä.
”Tarvitsemme puolueetonta näkemystä teknologioidemme arvosta silloin, kun olemme niiden kanssa myynti- tai lisensointivaiheessa. On hyvä saada kolmannen osapuolen arvio oikeasta hinnasta. Nojaudumme näihin valuaatioihin, kun rakennamme sopimuksia”, Räsänen kertoo.
Hyvin merkittävä teknologian siirto Oulun yliopiston historiassa on ollut kollageenitutkimusryhmän kehittämien tutkimustulosten siirto FibroGen-yhtiölle kollageenilääkkeiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi 90-luvun loppupuolella. Yliopistolla oli yhtiöstä omistusosuus, mutta omistus siirtyi myöhemmin Kaliforniaan Yhdysvaltoihin.
”Tapaus osoittaa, että yliopistokin voi tehdä exitin – ja tehdä sillä jopa rahaa. FibroGen tekee edelleen tutkijoidemme kanssa yhteistyötä ja rahoittaa tutkimustamme täällä Oulussa.”
Tällä hetkellä hyvin ajankohtainen life science -tutkimusalueen kaupallistamishanke liittyy afrikkalaisen oubli-kasvin brazzein-proteiinista kehitettyyn täysin kalorittomaan makeutusaineeseen.
”Oulussa on kehitetty lupaava tuotantomenetelmä ja siitä on syntymässä lisensointisopimus joko kotimaiselle tai ulkomaiselle yritykselle tuotannon käynnistämiseksi. Kaloriton ja luonnollinen makeutusaine ratkaisee globaalin ongelman ja sillä on merkittävä kaupallinen potentiaali.”
KUVA Juha Sarkkinen
Artikkelin pääkuva Mikko Törmänen
Kolsterin kokeneet patenttiasiamiehet suojaavat keksintösi Oulussa ja Pohjois-Suomessa:
Arto Karppinen
arto.karppinen@kolster.fi
040 512 5762
Pertti Brockman
pertti.brockman@kolster.fi
050 524 2409
Harri Antila
harri.antila@kolster.fi
040 546 4418
Pekka Ristikaarto
pekka.ristikaarto@kolster.fi
050 487 1525
Lue lisää asiakastarinoita
Sarjayrittäjä toi tekoälyn laduille, mikroaaltouuneihin ja kipupotilaiden hoitoon
Polarmoss jalostaa jäkälästä designtuotteita – IPR turvaa kasvua Aasiaan ja Amerikkaan
KNL Netwoks digitalisoi maailman merien tietoliikenteen
