19.3.2020
Business Finlandin uudet rahoitukset koronaviruskriisin selättämiseksi ja kekseliäisyyden tukemiseksi ovat nyt haettavissa. Rahoitus on sekä keino elvyttää yritystoimintaa että mahdollisuus uusiin, luoviin toimintamalleihin, kertoo Kolsterin lakimies Sanna Häikiö.
Business Finland avaa pk- ja midcap-yrityksille uuden kehitysrahoitusmallin koronaviruksen aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi. Rahoituksen tuella yritys voi vastata koronaviruksen aiheuttamiin markkina- ja tuotantoketjuhäiriöihin.
”Rahoituksella voi turvata työntekijöilleen ja asiakkailleen palveluiden jatkuvuuden koronasta huolimatta. Kyse on samalla yrityksen kriisiherkkyyden vahvistamisesta ja vastaaviin tilanteisiin varautumisesta”, kertoo Kolsterin lakimies Sanna Häikiö.
Rahoituksen avulla voi esimerkiksi kehittää vaihtoehtoisia tapoja toimia tilanteissa, jotka aiemmin olivat fyysisiä.
”Opetusta tarjoava yritys voi esimerkiksi luoda uudenlaista etäopetustoimintaa tai teknologiayhtiö järjestää uudelleen tuotantoketjujaan”, Häikiö sanoo.
Pähkinänkuoressa rahoitus jakautuu näin:
Poikkeuksellisen rahoituksesta tekee se, että sitä voi hakea ja saada huolimatta siitä, onko aiemmin vastaanottanut Business Finlandin muuta rahoitusta, kunhan de minimis-tuen ehdot täyttyvät. Uudessa kehitysrahoituksessa ei myöskään ole kansainvälisyysvaatimusta, kuten Business Finlandin innovaatiosetelissä ja monessa muussa rahoitusmuodossa.
”Yritystoiminta voi olla kansainvälistä, mutta se ei ole rahoituksen saamisen edellytys. Kehitysrahoitus koskettaa myös useampia toimijoita kuin innovaatioseteli, sillä rahoitus on tarkoitettu sekä pk- että midcap-yrityksille”, Häikiö kertoo.
Midcapilla tarkoitetaan suurta yritystä, jonka oma tai konsernin liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Rahoitusta ei myönnetä suurelle yritykselle, kuten ei myöskään toiminimelle, julkiselle organisaatiolle, yhdistykselle tai säätiölle.
Business Finlandin uutta kehitysrahoitusta voi hakea 19.3.2020-8.6.2020 Business Finlandin verkkosivuilta. Rahoituspäätökset pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti.
Esiselvitysrahoituksen maksimimäärä on 10 000 euroa ja kehittämisrahoituksen 100 000 euroa, mutta Häikiön mukaan rahoitusta voi hakea myös pienempiä summia ja haettavan rahoituksen kannattaa olla realistisessa suhteessa siihen mikä perusteltu rahoitustarve on.
”Viime kädessä rahoituksen saaminen riippuu siitä, kuinka hyvin rahoituksen hakija pystyy perustelemaan tarpeensa rahoitukselle. Silloin edellytykset hakemuksen hyväksymiseen ovat paremmat.”
Rahoitusta hakiessa on huomioitava myös de minimis -tuen mahdollinen täyttyminen. ELY-keskusten, Finnveran sekä osa Business Finlandin myöntämästä rahoituksesta on de minimis -tuen alaista julkista tukea yrityksille, eli sen määrälle on katto.
“Siksi yritys saa kuluvan vuoden ja kahden edellisen verovuoden aikana vastaanottaa rahoitusta enintään 200 000 euroa. Yrityksen on itse huolehdittava siitä, ettei määrä ylity. Rahoitushakemukseen kirjataan kaikki aiemmin saatu rahoitus”, Häikiö muistuttaa.
Esiselvitysrahoituksella yritys voi kehittää ja suunnitella mahdollisia toimenpiteitä liiketoiminnan häiriöiden korjaamiseen ja häiriöiden syiden poistamiseen. Kehitysrahoituksen avulla yritys voi jo puolestaan toteuttaa näitä toimenpiteitä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla selvitä koronaepidemian yli. Samalla voi kehittää riskeihin varautumista niin, ettei tulevien kriisien edessä jää yhtä haavoittuvaiseksi.
”Koronaviruksen vuoksi yrityksen koko alihankintaketju saattaa olla täysin jumissa, jolloin on pakko löytää alihankkija toisaalta tai siirtää tuotantoa toisiin maihin. Uusia toimintamalleja miettiessä saattaa löytää niin toimivia luovia ratkaisuja vanhojen tilalle, että niistä tuleekin väliaikaisen kriisin päihittämisen sijaan pysyviä”, Häikiö kertoo.
Häikiö korostaa, että ilman erillistä kriisitilannettakin ja sille haettua rahoitusta yrityksen kannattaa päivittää toimintamallejaan kestävämmiksi ja vähemmän alttiiksi muuttuville olosuhteille.
”Koronavirus on konkreettinen sysäys yritysten toimintamallien ja alihankintaketjujen päivittämiseen, mutta yritystoimintaa kannattaa kehittää muutenkin vähemmän haavoittuvaksi.”
Uusia liiketoimintamalleja, tuotteita ja palveluita kehitettäessä innovaatioiden suojaaminen ja tunnistus on ensiarvoisen tärkeää. IPR-asioissa kannattaakin aina turvautua ammattilaiseen.
”Yrityksen IP-oikeudet on hyvä kartoittaa aina kokonaisuuksien muuttuessa. IP-salkussa saattaa esimerkiksi olla hyödyntämättömiä patentteja tai tavaramerkkioikeuksia, joista voi saada lisäarvoa lisensioimalla niitä, jolloin muut voivat käyttää niitä korvausta vastaan. Vaihtoehtoisesti voi saavuttaa säästöä luopumalla tuottamattomista ja tarpeettomista suojauksista”, Häikiö sanoo.
”Tuotteiden ja palveluiden kehittyessä jo hankittu immateriaalioikeudellinen suoja ei välttämättä olekaan enää tarpeeksi kattava, jolloin sitä on päivitettävä. IPR-salkun arvioinnissa ja suojauksessa meillä on paljon annettavaa. Lisäksi uuden liiketoiminnan, tuotteiden ja palveluiden myötä myös sopimus- ja suojausasioiden merkitys korostuu”, Häikiö kertoo.
Yrityksen on oltava valppaana sellaisten tahojen varalta, jotka yrittävät hyväksikäyttää hädänalaisten yritysten tilaa. Kriisitilanteessa yritystä voi lähestyä epärehellinen toimija, joka tekee tarjouksia kohtuuttomin ehdoin.
”Jos liiketoiminta perustuu patentoituihin teknologioihin, on harkittava huolellisesti millaisia oikeuksia niihin myöntää, kenelle ja millä laajuudella. Kolster on hyvä yhteistyökumppani sekä sopimusasioissa että juridisena tukena uusia liiketoimintamahdollisuuksia kartoittaessa. Laajan kumppaniverkoston ansiosta saamme nopeasti apuun luotettavan IPR-kumppanin maailmanlaajuisesti.”
Sanna Häikiö
Associate Partner, Counsel, IP & Technology Law
sanna.haikio@kolster.com
040 532 2511
LUE LISÄÄ
Näillä askeleilla kaikki hyöty irti Business Finlandin innovaatiosetelistä
Yrittäjä, varmista osasi 80 miljardin tukipotista
Koronavirustiedote: Toimintamme jatkuu normaalisti etäyhteyksin