03.04.2020
3.4.2020
Maailman terveysjärjestö WHO aloittaa lääkeainetestit löytääkseen koronavirusoireisiin tehoavan yhdistelmän. Vaikka testien tunnetut lääkeaineet on patentoitu, aktiivinen kansainvälinen yhteistyö viestii siitä, että valmis lääkeaine päätyy laajaan levitykseen. Vaikka yhteistyö jossain vaiheessa rakoilisi, levityksen takaa pakkolisenssi, kertoo Kolsterin eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson.
Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti aloittavansa maailmanlaajuiset testit, joilla selvitetään neljän lääkeaineyhdistelmän vaikutusta ja tehoa koronavirusoireita vastaan. Testeissä käytetyt tunnetut lääkeaineet remdesivir, lopinavir sekä ritonavir on alun perin kehitetty muuhun tarkoitukseen, kuten malariaa, hiviä ja ebolaa vastaan.
”Esimerkiksi testeissä käytetyn lopinavir-ritonavir-yhdistelmän oikeudet kuuluvat Yhdysvaltalaiselle AbbVie-lääketeollisuusyritykselle. AbbVie on ilmoittanut, että jos testien perusteella syntyy toimiva koronalääkeaine, se ei aio hyödyntää patenttinsa suojaa. Yritys siis antaa testeistä syntyneen lääkeaineen vapaaseen käyttöön”, kertoo kemian tiimin johtaja ja eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson.
Testien tarkoitus on selvittää, olisivatko tunnetut lääkeaineet tehokkaita koronavirusta vastaan ja millaisina annostuksina.
”Koska lääkeaineiden ominaisuudet ja niiden mahdolliset sivuvaikutukset ovat jo tiedossa, näissä testeissä puhutaan kuukausista, täysin uusien lääkeaineiden testaukseen voi normaalisti mennä vuosikymmen.”
Ennenäkemätöntä globaalia yhteistyötä
”WHO ja muut terveysviranomaiset ovat tehostaneet tiedon ja tutkimustulosten levittämistä ja puhuneet tieteellisten julkaisujen sekä kokeiden vapaan saatavuuden puolesta. Tiedeyhteisö jakaa avoimesti koronatietoa keskenään ja rokotekehittäjien keskinäinen kilpailu on korvautunut yhteisöllisyydellä”, Karlsson kertoo.
Lääkeaineiden patentteja annetaan usein laajaan käyttöön, kuten kehitysmaissa aids- ja hiv-lääkkeiden valmistamiseen. Kansainvälinen yhteistyö koronarokotteen ja lääkeaineiden kehittämiseksi on kuitenkin erityistä jopa lääketieteen osalta.
”Näin laaja ja voimakas kansainvälinen yhteisymmärrys sekä tiedon jakamisesta että valmiin lääkeaineen antamisesta laajaan käyttöön on aivan uniikkia.”
Pakkolisenssi pahimman varalta
”Lääkeyritykset hyötyvät kehitetyn lääkkeen leviämisestä mahdollisimman laajalle. Siksi olisi erikoista, jos yritys tai rokotepatentin haltija kieltäisi muita hyödyntämästä valmista rokotetta mahdollisimman laajalti tai rajoittaisi itse tuotteen saatavuutta”, Karlsson sanoo.
Patenttilainsäädäntö on varautunut tilanteeseen, jossa yritys saa yksinoikeuden rokotteeseen ilman halua sen laajaan jakamiseen tai lisensointiin. Erittäin merkittävän yleisen edun niin vaatiessa tuomioistuin voi maakohtaisesti määrätä pakkoluvan eli pakkolisenssin.
”Pakkolupaan vedotaan erityisesti lääkeaineiden kohdalla. Jos patentilla suojatun rokotteen omistaja ei suostu myöntämään lisenssiä suojatun rokotteen valmistamiseen muualla, luvan voi saada tuomioistuimen päätöksellä”, Karlsson kertoo.
Israel on jo ottanut käyttöön pakkoluvan koskien WHO:n lääkeainetestauksessa käyttämää ritonavir-lopinavir-lääkeyhdistelmää. Korona-rokotteen saatavuuteen tähtääviä ennakoivia toimenpiteitä on tehty myös muissa maissa, kuten Chilessä ja Ecuadorissa. Maat ovat varmistaneet viranomaisilta mahdollisuuksia pakkolisenssiin.
”Uskon silti, että AbbVien näkemys patenttien luovuttamisesta vapaaseen käyttöön on korona-rokotteen kohdalla vallitseva ajattelutapa ja toimintamalli. Ei ole kenenkään edun mukaista, että lääkeyritys pitäisi liian tiukasti kiinni patenttioikeuksistaan lääkeaineeseen”, sanoo Krister Karlsson.
Krister Karlsson
Associate Partner, Head of Biotech & Chemistry, European Patent Attorney
krister.karlsson@kolster.com
044 236 5676
