Patentit Blogit IPR-tietoa

Patentti on loistava tapa taistella ilmastonmuutosta vastaan – näin vihreän teknologian innovaatiot kannattaa suojata

26.04.2020

26.4.2020

Vihreiden teknologioiden avulla voimme hidastaa ilmastonmuutosta, mutta kuinka suojata innovaatiot rajoittamatta niiden maailmanlaajuista käyttöä? Patentti nähdään usein vain kielto-oikeutena, mutta sen avulla keksintöjä voi myös antaa turvallisesti kaikkien käyttöön. Asiamiehemme Krister Karlsson ja Christoffer Karlsson paljastavat suojamuodon aliarvostetut ominaisuudet.

Patentti on pohjimmiltaan yksinoikeus keksintöön ja siten oikeus kieltää muita hyödyntämästä keksintöä, joten joskus suojaamista pidetään jopa vääränä ja haitallisena. Ristiriitoja aiheuttavat erityisesti yleishyödylliset keksinnöt, joiden tulisi olla kaikkien saatavilla.

”Vastakkainasettelua ihmisoikeuksien ja yritysmaailman välillä syntyy herkästi esimerkiksi lääketieteellisten keksintöjen ja ilmastonmuutosta ehkäisevien innovaatioiden kanssa. Esimerkiksi Greenpeacen ja WHO:n mukaan patentointi luo ylikansallisille yrityksille monopoliaseman, joka rajoittaa keksintöjen käyttöä maailmalla”, kertoo kemian tiimin vetäjä ja eurooppapatenttiasiamies Krister Karlsson.

Näin ei kuitenkaan ole, eikä esimerkiksi elintärkeää tuotetta voi lopulta omia.

”Yksinoikeuksien estämiseksi esimerkiksi lääkeaineiden kohdalla on olemassa pakkolisenssi, jolla keksinnöt tuodaan kaikkien saataville. Tällaisia ovat esimerkiksi hiv-lääkkeet ja koronarokote.”

Lue lisää: Kyllä, korona-rokotteeseen voi saada yksinoikeuden – mutta asia ei ole niin yksinkertainen

Ilmastonmuutosta hillitsevien teknologioiden kehittäjien tavoite on usein saada keksintö käyttöön mahdollisimman laajasti. Virheellinen käsitys patentoinnista teknologian leviämisten esteenä voi johtaa patentoinnin kartteluun – ihan suotta. Patentti on myös ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun ystävä.

”Suomessa on tutkimusta ja tuotekehitystä teknologioista, joilla vähennetään hiilidioksidipäästöjen määrää ja sidotaan teollisuuden prosesseista irtautuvaa hiilidioksidia kiinteään muotoon sekä esimerkiksi savukaasujen puhdistukseen liittyviä innovaatioita. Patentointi ei estä tämänkaltaisten keksintöjen levitystä laajempaan käyttöön, vaan nimenomaan tekee siitä tehokasta ja turvallista”, kertoo patenttiasiamies Christoffer Karlsson.

Patentoimalla keksintöjään patentinhaltija pystyy nimittäin varmistamaan lisensoidun keksinnön laadun sekä kuluttajien että sijoittajien silmissä.

”Koska patentointi on aikaa ja resursseja vaativa sijoitus, myönnetty patentti viestii toimivasta ja erityisestä tuotekehityksestä, johon on haluttu panostaa. Silloin kyseessä ei ole mikä tahansa turhake, vaan keksinnöllä on painoarvoa”, Christoffer Karlsson sanoo.

Patentti on avain kontrolliin

Kilpailijat eivät voi kopioida patentoitua keksintöä sen ollessa vasta tuotekehitysvaiheessa. Siten keksintöä voi kehittää rauhassa, kunnes käsissä on toimiva ja loppuun asti hiottu ratkaisu. Patentin kielto-oikeus tarkoittaa, että patentinhaltija voi estää huonolaatuisten ja jopa haitallisten kopioiden ilmestymisen markkinoille.

”Patentti antaa täyden kontrollin keksintöön, joten ohjat saa pidettyä omissa käsissään. Ilman patenttia kuka tahansa voi alkaa käyttää tai valmistaa keksintöä luvatta. Silloin keksinnön alkuperäinen ideakin voi vesittyä ja keksintö tai yritys voi saada huonon maineen”, Krister Karlsson kertoo.

Joka maailmankolkkaan ei voi hankkia patenttia kerralla, joten suoja-alueiden miettiminen on tärkeää.

”Vaikka patentti on voimassa tietyissä maissa, niiden ulkopuolisilla alueilla keksintö on vapaasti käytettävissä. Siksi patentoimaan ei kannata lähteä silmät ummessa. Ammattilaisen avulla löytää parhaiten tarpeisiinsa sopivat suoja-alueet”, Krister Karlsson summaa.

Lisensoinnilla laaja levikki

Laatutakuun lisäksi patentti tuo kaupallista hyötyä, sillä patentinhaltija saa vapaasti päättää esimerkiksi lisensoinnin avulla, miten hänen patenttiaan voidaan hyödyntää.

”Patentinhaltijalla on oikeus päättää, ketkä saavat keksinnön käyttöönsä ja keiltä käyttö evätään. Lisenssin voi myöntää valitsemilleen tahoille ja haluamallaan hinnalla. Keksinnön levikki on siis täysin patentinhaltijan pyrkimyksistä kiinni”, Christoffer Karlsson kertoo.

Siksi on virheellistä ajatella, että patentti tarkoittaa automaattisesti yritysten pyrkimystä tuottojen maksimointiin tai keksintöjen rajaamista vain maksukykyisten käyttöön.

”Keksinnön hyödyntämisestä voi tehdä valitsemallaan tavalla kalliimpaa tai edullisempaa eri maissa, ja antaa sen ilmaiseksi vapaaseen käyttöön vaikkapa kehitysmaiden yrityksille. Siten voi samanaikaisesti saada taloudellista voittoa ja varmistaa, että keksintö tavoittaa myös heikomman maksukyvyn alueet.”

Patenteilla hyväntekeväisyyttä ja ekotekoja

Yksi esimerkki hyväntekeväisyydestä patenttien avulla on sähköautovalmistaja Teslan toimitusjohtaja, yrittäjä ja keksijä Elon Musk.

”Musk antoi kaikki Teslaan, sähköautoihin ja niiden akkuihin liittyvät patenttinsa maksutta vapaaseen käyttöön. Musk on kuitenkin patenttien vapaan lisensoinnin ääripää, eikä kaikkia omistamiaan patentteja ole pakko lisensoida. Osan voi valita vapaaseen käyttöön ja osan pitää tiukasti itsellään”, Krister Karlsson kertoo.

Koko IPR-ala tukee kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvien keksintöjen patentointia. Esimerkiksi Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n verkkosivuilla voi jättää yhteystietonsa, jos omistaa teknologiaa, jonka haluaa helposti lisensoiduksi.

”Patenttiviranomaisilla on vihreiden keksintöjen kohdalla käytössä myös ’vihreä ohituskaista’, jonka hakemukset voidaan tutkia keskimääräistä nopeammin. Viranomaisetkin siis tukevat ilmastonmuutosta vastaan taistelevien keksintöjen patentointia omilla tavoillaan”, Christoffer Karlsson kertoo.

Yritykset voivat hakea nopeutettua käsittelyä, jonka saa lisämaksutta, kun keksintö koskee biotaloutta, kiertotaloutta tai puhtaan teknologian ratkaisuja.

Vihreän tulevaisuuden ja puhtaiden teknologioiden edistäminen on myös maailmanlaajuisen IP-alan katto-organisaatio WIPO:n teema kansainvälisenä immateriaalioikeuksien päivänä 26.4.2020.
Huoli yhteisestä tulevaisuudessa yhdistää vahvasti IP-alaa.