Mallioikeudet

Mallisuojan rekisteröintiä haetaan Patentti- ja rekisterihallituksesta. Suojattavan mallin on oltava uusi ja luonteeltaan yksilöllinen. Mallisuojaa voi hakea muun muassa vaatemalleille, kankaiden kuvioinneille, graafisille symboleille, logoille, pakkauksille, käyttöliittymän grafiikalle tai kirjasintyypeille.  

Mallisuoja antaa määräaikaisen yksinoikeuden mallin käyttöön siinä maassa tai alueella missä suoja on otettu käyttöön ja estää siten tuoteväärennöksiä. Mallioikeutta eli mallisuojaa käytetään yleensä elinkeinotoiminnassa, mutta sen hakija voi olla myös yksityishenkilö. 

Suomessa ja EU:n alueella mallisuojan voi saada viideksi vuodeksi kerrallaan ja sen voi uusia neljästi. Maksimissaan mallisuojan saa siis 25 vuodeksi. 

Muotoilun suojaus on usein palapelin kokoamista. Muotoilua suojaa sekä mallioikeus, tavaramerkki että tekijänoikeus, ja usein vahvin suoja syntyy eri suojamuotoja yhdistelemällä. Erityisesti taideteollisuuden tuotteiden suojaamista kannattaa tekijänoikeuden lisäksi miettiä mallirekisteröinnein, sillä rekisteröinti antaa paremmat mahdollisuudet puolustautua. 

Ei ole yhdentekevää, onko tuotteen muotoilu suojattu. Mallisuojaus vaikeuttaa kilpailijoiden asemaa, koska kilpailijan on tehtävä omasta tuotteestaan erilainen. Myös graafinen design on yrityksille yhä tärkeämpää – ja siis suojaamisen arvoista. Käyttöliittymiä ja ikoneita suojataan nykyisin yhä enemmän mallioikeudella.

Paras tapa suojata muotoilua lähtee yrityksen tarpeista. 

Yhteisömallijärjestelmä
Yhteisömallijärjestelmä on kasvattanut tasaisesti suosiotaan muotoilun suojauksessa. Yhteisömallin etuna on ennen kaikkea nopeus, helppous, maantieteellinen kattavuus ja edullisuus. Käytännössä hakijat ovat saaneet tuotteilleen yhteisömallirekisteröinnin parissa kuukaudessa, joskus jopa nopeammin.

Rekisteröity yhteisömalli antaa suojan yhtäaikaisesti kaikissa EU-maissa, yhdellä hakemuksella ja pienemmillä kustannuksilla kuin erillisillä kansallisilla hakemuksilla.

Yhteisömalli on luonteeltaan jakamaton oikeus, eli suoja syntyy ja lakkaa kaikkialla samanaikaisesti. Virasto (EUIPO) tutkii tehdystä hakemuksesta vain muodolliset seikat, uutuutta ja yksilöllisyyttä ei tutkita. Rekisteröinti on mitätöitävissä virastoon jätettävällä hakemuksella, mikäli rekisteröinti ei täytä asetettuja vaatimuksia.

Mallien kansainvälinen rekisteröintijärjestelmä
Kansainvälinen rekisteröintijärjestelmä tarjoaa hallinnollisesti helpon, joustavan ja kustannustehokkaan tavan hakea mallisuojaa ns. Haagin sopimukseen liittyneissä maissa. Hakemuksessa nimetään ne maat, joissa mallisuojaa halutaan hakea.

Mallin haltija välttyy kansallisten hakemusten tekemiseen liittyvältä byrokratialta, esimerkiksi usean hakemusmaksun maksamisesta eri valuutoilla, käännöskustannuksista ja paikallisten asiamiesten palkkioista. Virasto (WIPO) tutkii hakemuksen muodollisen puolen ja kukin nimetty maa tutkii hakemuksen lainsäädäntönsä mukaisesti ja joko hyväksyy rekisteröinnin tai ilmoittaa kieltäytymisestään. Tietty malli voidaan poistaa rekisteröinnistä vain tietyn maan osalta.

Kansalliset mallirekisteröinnit
Kansallista mallioikeutta on mahdollista hakea kunkin maan oman mallioikeusjärjestelmän mukaisesti. Mallioikeuksiin liittyy paljon yksityiskohtaisia ja maittain vaihtelevia sääntöjä, jotka vaativat asiantuntemusta. Kansallinen suomalainen mallioikeushakemus tutkitaan sekä muodollisesti että sisällöllisesti. Jos haettu malli on uusi ja antaa aikaisemmista tunnetuista malleista poikkeavan kokonaisvaikutelman, virasto julkaisee mallin, mikä käynnistää 2 kuukauden väiteajan. Jos väitettä ei väiteaikana tehdä, malli rekisteröidään. Jos väite tehdään, malli rekisteröidään tai hylätään väitekäsittelyn jälkeen.