Patenttihakemuksen laadinta

Patentoitava keksintö tai menetelmä on aina konkreettinen ratkaisu, joten pelkkää ideaa ei voi patentoida. Idean pohjalta voi kuitenkin syntyä patentoitava keksintö. Pelkälle idealle ei voi myöskään saada tekijänoikeuden suojaa, mutta siitä voi syntyä teos, joka saa tekijänoikeussuojan.

Patenttia voi hakea keksijä tai se, jolle oikeus keksintöön on siirtynyt. Jos kyse on työsuhdekeksinnöstä eli työntekijän työsuhteessa tekemästä keksinnöstä, on työntekijän ilmoitettava työsuhdekeksinnöstä työnantajalle kirjallisesti. Tämän jälkeen työnantajalla on laissa säädetty määräaika päättää, haluaako se ottaa oikeudet keksintöön. Jos työnantaja ottaa oikeudet keksintöön, työntekijällä on oikeus saada siitä kohtuullinen korvaus. Jos työnantaja ei ota työntekijän keksintöön liittyviä oikeuksia itselleen lain tai sopimuksen mukaisessa määräajassa, oikeudet jäävät lähtökohtaisesti työntekijälle.

Patenttihakemuksen voi tehdä itse tai palvelun voi ostaa alan ammattilaisilta, kuten Kolsterilta. Patenttihakemuksen laatiminen ja patentin hakeminen kannattaa yleensä antaa asiantuntijan hoidettavaksi. Patentointiprosessi on monivaiheinen ja vaatii sekä teknisen että juridisen näkökulman huomioon ottamista. Patentoinnin kustannukset muodostuvat patenttihakemuksen laadinnasta ja sen toimittamisesta virastoon, hakemuksen käsittelyn aikana syntyvistä välipäätöskustannuksista, viranomaismaksuista sekä myöhemmin patentin vuosittaisista ylläpitomaksuista. Patentointiprosessi on pitkä, joten kustannukset jakautuvat usein useammalle vuodelle. Patentoinnin kokonaiskustannus vaihtelee tapauksen mukaan muutamasta tuhannesta eurosta kymmeneen tuhanteen euroon ja siitä ylöspäin.

Patentoitavan keksinnön pitää olla uusi mutta myös keksinnöllinen eli sen pitää erota riittävästi tunnetuista ratkaisuista. Ero ei voi olla niin pieni, että keksintö on itsestään selvä alan ammattilaisille (esim. julkiseksi tulo ennen hakemusta estää patentoinnin). Patenttia myönnettäessä joudutaan usein ratkomaan, ovatko erot olennaisia, eli riittävän suuria. Keksinnöllisyyden arvioinnissa tarkastellaan myös muun muassa keksinnön tapaa ratkaista ongelma ja ratkaisun tuottamaa lopputulosta.

Ei anna. Patentti ja hyödyllisyysmalli (eli pikkupatentti) ovat kielto-oikeuksia ja antavat sinulle oikeuden kieltää muita käyttämästä keksintöäsi elinkeinotoiminnassa. Omaa toiminnanvapauttasi voivat kuitenkin rajoittaa esimerkiksi muiden patentit ja lainsäädäntö, vaikka oma innovaatiosi olisikin suojattu patentilla. Toiminnanvapaus onkin hyvä selvittää aina, kun suunnittelet toiminnan aloittamista, uudenlaisen tuotteen markkinoille tuontia tai uudelle liiketoiminta-alueelle siirtymistä. Meiltä saat apua kaikenlaisiin IPR-kartoituksiin ja -tutkimuksiin.

Patenttihakemuksen käsittelyaika on Suomessa keskimäärin 2–5 vuotta. Jos patenttihakemus myönnetään, sen katsotaan tulleen voimaan hakuajan alkamisesta lähtien. Hakemusaika tuo keksinnölle ehdollisen suojan, eli jos joku loukkaa myönnettävää patenttia sen hakuaikana, häneltä voi vaatia korvauksia loukkauksesta, kun patentti tulee voimaan.

Patenttihakemus tehdään Suomessa kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH). Hakemuksessa selitetään keksintö ja sen toiminta sekä esitetään vaatimukset patentille. Kun patenttihakemus on jätetty, PRH ryhtyy tutkimaan keksinnön uutuutta ja patentoitavuutta.

Jos keksinnölle halutaan suojaa myös Suomen ulkopuolella, on suojaa haettava erikseen ulkomailta. Patenttia haetaan ulkomaille joko jättämällä suoraan kansallinen patenttihakemus kohdemaan patenttivirastoon, käyttämällä kansainvälistä ns. PCT-järjestelmää tai hyödyntämällä erilaisia patenttisopimuksia, joista suomalaisille tutuin on eurooppalainen patenttijärjestelmä EPC. Nykyisten eurooppapatenttien lisäksi Euroopan patenttivirastolta (EPO) voi hakea yhtenäispatenttia. Asiantuntijamme auttavat arvioimaan, missä maissa patenttia kannattaa hakea.