Patenttihakemuksen laadinta

Patenttia voi hakea keksijä tai se, jolle oikeus keksintöön on siirtynyt. Jos kyse on työsuhdekeksinnöstä eli työntekijän työsuhteessa tekemästä keksinnöstä, on keksinnöstä ilmoitettava työnantajalle. Keksijä voi tehdä patenttihakemuksen vasta kuukauden kuluttua tästä ilmoituksesta.

Työnantajalla on tietyin edellytyksin oikeus ottaa työntekijän keksintö haltuunsa.  Jos näin toimitaan, työntekijälle on maksettava keksinnöstä kohtuullinen korvaus. 

Patenttihakemuksen voi tehdä itse tai palvelun voi ostaa alan ammattilaisilta, kuten Kolsterilta.

Patentin kustannukset koostuvat hakuprosessin maksuista, patenttihakemuksen käsittelymaksuista sekä myöhemmin patentin vuosittaisista ylläpitomaksuista. Patentoinnin hinta vaihtelee tapauksen mukaan muutamasta tuhannesta eurosta kymmeneen tuhanteen euroon ja siitä ylöspäin riippuen muun muassa siitä, kuinka laajaa suojapiiriä patentille haetaan.

Lisäksi patentin hyväksymisen jälkeen patentista maksetaan vuosimaksua, joka nousee vuosittain.

Patentoitavan keksinnön pitää olla uusi mutta myös keksinnöllinen eli sen pitää erota tunnetuista ratkaisuista. Ero ei voi olla niin pieni, että keksintö on itsestään selvä alan ammattilaisille. Patenttia myönnettäessä joudutaan usein ratkomaan, ovatko erot olennaisia. Keksinnöllisyyden arvioinnissa tarkastellaan myös muun muassa keksinnön tapaa ratkaista ongelma ja ratkaisun tuottamaa lopputulosta. 

Patentoitavan keksinnön pitää olla uusi ja keksinnöllinen eli sen pitää poiketa tunnetuista ratkaisuista. Keksintö ratkaisee yleensä jonkin teknisen ongelman. Keksinnöllisyyttä selvitettäessä huomiota kiinnitetään muuan muassa ongelman ratkaisuun ja ratkaisun tuottamaan lopputulokseen. Keksinnön arvioinnissa voidaan hyödyntää Euroopan patenttiviraston (EPO) kehittämää ongelmaratkaisumenetelmää, jossa määritellään ensin keksinnön ja sitä lähinnä olevan tekniikan erot. Sitten tarkastellaan, millaisen uuden vaikutuksen erot tuottavat. 

Teollinen käyttökelpoisuus tarkoittaa sitä, että keksintö toimii patenttihakemuksessa esitetyllä tavalla. Patenttihakemuksessa esitetään tekninen ongelma, johon keksintö vastaa. Keksinnön on oltava teollisesti hyödynnettävissä. Sitä siis pitää voida käyttää toistuvasti niin ettei tarkoitettu vaikutus muutu.

Ei anna. Patentti ja hyödyllisyysmalli ovat kielto-oikeuksia ja antavat sinulle oikeuden kieltää muita käyttämästä keksintöäsi elinkeinotoiminnassa. Omaa toiminnanvapauttasi voivat kuitenkin rajoittaa esimerkiksi muiden patentit ja lainsäädäntö.

Toiminnanvapaus onkin hyvä selvittää aina, kun suunnittelet toiminnan aloittamista, uudenlaisen tuotteen markkinoille tuontia tai uudelle liiketoiminta-alueelle siirtymistä. Meiltä saat apua kaikenlaisiin IPR-kartoituksiin ja –tutkimuksiin.

Patenttihakemuksen käsittelyaika on Suomessa keskimäärin 2–5 vuotta. Jos patenttihakemus myönnetään, sen katsotaan tulleen voimaan hakuajan alkamisesta lähtien. Hakemusaika tuo keksinnölle ehdollisen suojan – eli jos joku loukkaa myönnettävää patenttia sen hakuaikana, häneltä voi vaatia korvauksia loukkauksesta, kun patentti tulee voimaan.

Patenttihakemus tehdään Suomessa kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH). Hakemuksessa selitetään keksintö ja sen toiminta sekä esitetään vaatimukset patentille. Kun patenttihakemus on jätetty, PRH ryhtyy tutkimaan keksinnön uutuutta ja patentoitavuutta. 

Jos keksinnölle halutaan suojaa myös Suomen ulkopuolella, on haettava erikseen kansainvälistä patenttia.

Jos keksinnölle halutaan suojaa myös Suomen ulkopuolella, on suojaa haettava erikseen ulkomailta. Patenttia haetaan ulkomaille joko jättämällä suoraan kansallinen patenttihakemus kohdemaan patenttivirastoon, käyttämällä kansainvälistä ns. PCT-järjestelmää tai hyödyntämällä erilaisia patenttisopimuksia, joista suomalaisille tutuin on eurooppalainen patenttijärjestelmä EPC (European Patent Convention). Nykyisten eurooppapatenttien lisäksi Euroopan patenttivirastolta (EPO) voi hakea yhtenäispatenttia. Asiantuntijamme auttavat arvioimaan, missä maissa patenttia kannattaa hakea.